Vuosi 2015 alkaa lähestyä loppuaan ja on hyvä hetki summata mennyttä vuotta rekrytoinninkin näkökulmasta.

Rekrytointi ja työnhaku eivät ole ne muutoksille kaikkein herkimmät maailmat, vaan ottaa aina oman aikansa ennen kuin rekrybisneksessä konkreettisesti reagoidaan muun maailman ilmiöihin. Mutta kuten kaikilla aloilla, myös rekrytoinnista löytyy edelläkävijöitä niin työnantajissa kuin –hakijoissakin, jotka ovat valmiita kokeilemaan uutta. Tässä oma kolmen listani menneen vuoden näkyvimmistä rekrytointi-ilmiöistä, joista varmasti puhutaan vielä ensi vuonnakin, joten edelleenkin ehtii mukaan.

1.    Digitaalisuus

Digitaalisuus näkyy kaikessa, eivätkä siltä ole välttyneet työnhakijat eivätkä työnantajat. Enkä tällä viittaa paperisten hakemusten poistumiseen ”markkinoilta” vaan koko rekrytointiprosessin digitalisoitumiseen. Hakukanavia ja –tapoja on tullut kuin sieniä sateella ja alkaa olla enemmänkin poikkeus jos työnhaussa ei hyödynnetä edes jotain some- tai digikanavaa. Työnhaku onnistuu tänä päivänä vaikkapa twiittaamalla tai tubettamalla. Arvioin kuitenkin, että edelleen uusia välineitä ja kanavia käytetään suhteellisen marginaalisesti, joten tässä on ensi vuodeksikin hyvä tapa erottautua niin työnhakija- kuin antajapuolella.

2.     Työntekijälähettilyys

Tuon sanahirviön takaa paljastuu nerokas oivallus hyödyntää yrityksen työntekijöiden omia verkostoja maksettujen sellaisten sijaan, myös rekrytoinnissa. Työntekijälähettilyys ei siis kosketa ainoastaan rekrytointia vaan yrityksen mielikuvan rakentamista ylipäätään: ideana on valjastaa oma henkilöstö itse kertomaan yrityksen asioista ja uutisista jollain sopivalla tavalla palkitsemalla. Työntekijät yrityksen puolestapuhujina ovat moninkertaisesti uskottavampia kuin yritys itse, joten mikä sen oivallisempi tapa rakentaa positiivista työnantajakuvaa kuin antaa omien työntekijöiden tehdä se yrityksen puolesta. Homman perustuessa nimenomaan vapaaehtoisuuteen saadaan parhaassa tapauksessa viestit leviämään kulovalkean lailla, ja vieläpä oikeille kohderyhmille. Suomessa vielä vain kourallinen yrityksiä hyödyntää työntekijälähettilyyttä systemaattisesti, joten kuulemme tästä(kin) varmasti lisää ensi vuonna.

3.     Asiantuntijabrändi

Työnhakijabrändistä on kohkattu jo muutama vuosi, mutta tänä vuonna sitäkin vahvemmin esiin on noussut asiantuntijabrändi työnhaussa. Ja nimenomaan passiivisessa sellaisessa. Nyt omaa asiantuntijabrändiä rakennetaan systemaattisesti, vaikka tavoitteissa ei olisikaan aktiivinen työnhaku, vaan enemminkin kiinnostavien työehdotusten vastaanottaminen. Omaa asiantuntijaprofiilia ylläpidetään ja kehitetään tavoitteena herättää työnantajien kiinnostus ja niin sanotusti luoda itselleen markkina-arvoa. Ja kun sopiva tarjokas tulee eteen, voidaan sitä työpaikkaakin vaihtaa. Kuulostaa varsin järkevältä suunnitelmalta, eikö vain?

Paula Narkiniemi

Vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.