Rekisteritutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämään ASLAK- ja Tyk-kuntoutukseen vuonna 2007 hakeneiden henkilöiden taustatekijöitä ja terveystietoja.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eroavatko myönteisen ja hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneiden ryhmät toisistaan, löytyykö hylkääville kuntoutuspäätöksille selittäviä tekijöitä ja mikä tilanne on hylkäävän päätöksen jälkeen.

Naisten ASLAK-kuntoutushakemus hylättiin useammin kuin miesten. Naisten ja miesten välillä oli tausta- ja terveystiedoissa jonkin verran eroja, mutta hylkäävän päätöksen saamiseen vaikuttavat tekijät olivat lähes samoja molemmilla sukupuolilla: ikä, Kelan vakuutusalue, pääsairausryhmä, todettu lisäsairaus ja aiempi Kelan kuntoutus. Riskitekijät hylkäävään ASLAK- ja Tyk-kuntoutuspäätökseen olivat vain osittain samoja, mikä selittyy muun muassa kuntoutusmuotojen erilaisella kohderyhmällä ja sisällöllä.

Naiset hakevat uudelleen

Hylkäävän päätöksen jälkeen naiset hakivat miehiä innokkaammin uudelleen kuntoutukseen. ASLAK-kuntoutusta hakeneet hakivat useimmiten samaan kuntoutukseen, kun taas Tyk-kuntoutusta hakeneet hakeutuivat yleensä Tules-kurssille tai ASLAK-kuntoutukseen. Kuntoutujalle uuden ja tarkoituksenmukaisemman kuntoutusmuodon löytäminen voi viedä aikaa.

Hylkäävän ASLAK-päätöksen vuonna 2007 saaneista 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 5 % oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Myönteisen ASLAK-päätöksen saaneista vajaa 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 9 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä yli kolmasosalla pääsairausryhmä oli jokin muu kuin kuntoutushakemuksessa. Tämä kertoo siitä, että kuntoutuksen avulla ei kyetä ennalta ehkäisemään kaikkia tulevia sairauksia.

Tutkimusaineiston tiedot perustuvat Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan etuudensaajarekistereiden tietoihin. Tutkimusaineisto käsittää hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneet ja ne myönteisen päätöksen saaneet, joilla kuntoutus oli toteutunut eli yhteensä 10 397 henkilöä.

Lähde: Kela