Uutiskooste valottaa työelämän kuulumisia joka viikko.

Työttömyyskassat alkavat maksaa liikkuvuusavustusta vuoden 2017 alusta

Työttömyyskassat alkavat vuoden 2017 alusta maksaa uutta liikkuvuusavustus-nimistä etuutta. Sen tarkoituksena on helpottaa työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Liikkuvuusavustus on noin 700 euroa/kk. Liikkuvuusavustusta maksetaan, jos henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista, työmatka on työn alkaessa yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä, työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja työ kestää vähintään kaksi kuukautta. Lähde: Kauppalehti

Aktiivisia työttömiä rangaistaan?

Kaikkien työttömien tulot pienenevät vuoden 2017 alusta alkaen, kun kansaneläkeindeksiä leikataan. Leikkaus pienentää ansiopäivärahan perusosaa, ansio-osaa ja lapsikorotuksia. JHL:n toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen mukaan on erityisen surullista, että aktiivisuudesta rangaistaan. Korotettua ansio-osaa saavien tulot pienenevät huomattavasti. Myös kulukorvauksia karsitaan, eikä omaehtoisiin koulutuksiin saa enää kulukorvausta. Palkkatuettuun työhön tulee myös heikennyksiä. Lähde: Talouselämä

Pienituloisten määrä 631 000 vuonna 2015

Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 631 000 vuonna 2015, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston ennakkotiedoista. Tämä on noin 43 000 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Pienituloisten osuus kotitalousväestöstä oli 11,7 %, kun edellisvuonna osuus oli 12,5 %. Pienituloisuus on ollut laskusuunnassa vuoden 2010 jälkeen, ja pienituloisten lukumäärä on ollut alle 700 000 vuodesta 2012 eteenpäin. Pienituloisuusraja oli yhden hengen kotitaloudessa 14 230 euroa vuonna 2015 eli noin 1 185 euroa kuukaudessa, kun edellisvuonna se oli 14 270 euroa eli 1 190 euroa kuukaudessa. 651 000 kotitaloutta eli 24,6 % kaikista kotitalouksista ilmoittaa kokevansa vähintään pieniä toimeentulo-ongelmia. Vakavampia toimeentulo-ongelmia on 7,7 prosentilla kaikista kotitalouksista eli noin 203 000 kotitaloudella. Lähde: Tilastokeskus

Ero miesten ja naisten työllisyysasteessa EU:n pienin

EU:n julkaiseman työllisyyden vuosikatsauksen mukaan työssäkäyvien eurooppalaisten määrä nousi vuonna 2015 kaikkien aikojen ennätykseen eli 232 miljoonaan. Vuonna 2015 luotiin kolme miljoonaa työpaikkaa.  Köyhyys- tai syrjäytymisriski koskettaa EU:n ihmisiä vähiten viiteen vuoteen. Pienin köyhyys- tai syrjäytymisriski on Tšekissä, Suomessa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Katsauksen mukaan Suomessa ero miesten ja naisten työllisyysasteen välillä on EU:n pienin. Suomessa naisten työllisyysaste on vain 2,1 prosenttiyksikköä miesten työllisyysastetta pienempi. Lähde: Taloussanomat

Väitös: Verkkosurffailu ei haittaa työntekoa

Hemin Jiangin väitöskirjassa on tarkasteltu työntekijöiden henkilökohtaista, työntekoon liittymätöntä internetin käyttöä työajalla. Internetin käytön valvonta ei tutkimuksen mukaan rajoittanut henkilökohtaista käyttöä, vaan aiheutti tyytymättömyyttä. Etenkin tietotyöläisten internetin käytön rajoittaminen saattaa olla jopa haitallista. Työsuoritus voi parantua, kun internetiä käytetään henkisenä taukona tai työn ja muun elämän tasapainottamiseen. Jiangin väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 20.12.2016. Lähde: Yle

Väitös: Runsas juominen yhteydessä sairauspoissaoloihin

Lääkäri Aino Salonsalmen väitöstutkimus osoittaa, että runsas juominen tai ongelmajuominen ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeisiin, jotka johtuvat mielenterveyssyistä. Runsas juominen, humalajuominen ja ongelmajuominen olivat kaikki yhteydessä heikentyneeseen psyykkiseen toimintakykyyn. Ongelmajuominen oli yhteydessä myös fyysiseen toimintakykyyn. Suurin osa suurkuluttajista on silti työelämässä. Salonsalmi väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lähde: Yle

Työterveyslaitokselta opas työn ja muun elämän yhteensovittamiseen

Työterveyslaitos on listannut parhaita käytäntöjä työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Aiheesta on julkaistu opas, joka tarjoaa tietoa joustomahdollisuuksista ja kannustaa työntekijöitä ja työpaikkoja keskusteluun tavoista, joilla tuetaan hyvinvoivaa ja tuottavaa työntekoa erilaisissa elämäntilanteissa. Suomalaisilla työpaikoilla on tarjolla varsin erilaisia joustoja, eikä yhä parasta kaikkialle sopivaa mallia ole. Lähde: Työterveyslaitos

Helsingin seudun talous on lähtenyt kasvuun

Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksen mukaan Helsingin seudun talous on lähtenyt kasvuun. Yritysten tuotanto kasvaa ja työpaikkojen määrä on nousussa. Ero muun maan kehitykseen on huomattava. Helsingin seutu on koko Suomen talouden veturi. Kehitys on ilahduttavan vahva palvelualoilla. Muun muassa majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto on kasvanut 15 % vuodesta 2011. Myös rakennusalan liikevaihdon kasvu on jatkunut. Informaatio- ja viestintäalan liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2015 pienen notkahduksen jälkeen. Helsingin seudun väestö kasvaa vuonna 2016 ennätyssuureksi muuttovoiton takia. Lähde: Helsingin seudun kauppakamari

Danske Bank: Suomen talous kasvaa 1,6 % vuonna 2016

Danske Bankin arvion mukaan Suomen bkt kasvaa 1,6 % vuonna 2016. Ennustetta nostettiin 0,8 prosenttiyksikköä. Vuosina 2018 ja 2019 kasvu on ennusteen mukaan 1,3 %. Talous on toistaiseksi elpynyt ilman perinteistä viennin vetoa. Pankin ekonomistien mukaan vienti ja teolliset investoinnit lähtevät kasvuun vuonna 2017 ja kuluttajat jäävät taustalle kasvun kannattelijoina. Kotitalouksienkin tilanne näyttää yhä vakaalta, kun työttömyys laskee ja korkotaso säilyy matalana. Danske Bank ennustaa Suomen viennin kasvavan 0,8 % vuonna 2016, 3,0 % vuonna 2017 ja 3,5 % vuonna 2018. Työttömyysaste vuonna 2017 on 8,3 % ja vuonna 2018 8,0 %. Inflaatio on 0,4 % vuonna 2016, 1,3 % vuonna 2017 ja 1,5 % vuonna 2018. Lähde: Taloussanomat

  • 77%
  • 23%

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.