Uutiskooste valottaa työelämän kuulumisia joka viikko.

35 % naisista kokee naiseuden hidastavan uralla etenemistä

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset -järjestön kyselyn mukaan 35 prosenttia naisista kokee, että naiseus haittaa heidän uralla etenemistään. Kyselyyn vastanneiden mielestä naisilta vaaditaan työelämässä enemmän kuin miehiltä. Vastaajien mukaan naiselle annetaan miesvaltaisessa työpaikassa helposti sihteerin rooli, vaikka hänen asemansa olisikin sama kuin miesten. Ongelmista huolimatta yli 60 prosenttia vastaajista kokee saavansa tasa-arvoista kohtelua. Useat kyselyyn vastanneista olivat sitä mieltä, että tasa-arvo on kiinni jokaisesta itsestään. Kyselyyn vastasi 550 myynnin ja markkinoinnin alalla toimivaa naista. Lähde: Kauppalehti

Työkyvyttömyyseläkkeelle 18 600 henkilöä

Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 600 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syynä olivat usein mielenterveyssyyt, vaikka niiden takia myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä onkin vähentynyt. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on pienentynyt vuoden 2008 jälkeen neljänneksellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on nyt 161 000 henkilöä. Heistä 40 prosenttia on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia. Toiseksi yleisin syy ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy 18-34-vuotiailla ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet yli 50-vuotiailla. Lähde: Talouselämä

Royal Ravintoloille ravintoloitsijakoulutus

Royal Ravintolat aloittaa keväällä 2016 ravintoloitsijakoulutuksen. Koulutukseen valitaan  kymmenen kokelasta, jotka saavat yhtiön ravintoloista oppisopimuspohjaisen työpaikan. Royal Ravintolat on valmis perustamaan koulutuksen läpikäyneiden henkilöiden kanssa uusia, ravintoloitsijavetoisia ravintoloita. Royal Ravintoloiden Royal Academy ei tähtää viralliseen tutkintoon, vaan osallistuja saa eturivin paikan suomalaisessa ravintolaelämässä. Koulutus kestää puoli vuotta. Toimitusjohtaja Aku Vikströmin mukaan restonomikoulutus on hyvä, mutta tulevaisuudessa menestysravintolat ovat yhä useammin sidonnaisia ravintoloitsijan persoonaan. Lähde: Kauppalehti

Sähläys syö aikaa toimihenkilöiden työstä

Pron tekemän työmarkkinatutkimuksen (2009-2015) mukaan toimihenkilöiden työolosuhteisiin liittyy liiallista työmäärää, häiriöitä ja keskeytyksiä sekä turhia töitä. Tämä niin kutsuttu sähläysaste vaihtelee toimialoittain 35-55 prosentin välillä. Tutkimuksen mukaan vain 10 prosentilla toimihenkilöistä työolosuhteet ovat oikein hyvät. Sähläysaste on suurin auto- ja katsastusalalla, kiinteistöalalla, lentoliikenteessä, kaivostoiminnassa, finanssialalla sekä teleoperaattoreilla. Vähiten sähläystä on suunnittelu- ja konsulttialalla, rahapelialalla ja satamissa. Sähläyksen taustalta löytyvät muun muassa henkilöstöresurssien puutteet, heikko johtaminen, väsymys ja työyhteisön ongelmat. Häiriöt työssä eivät välttämättä ole työn tai työntekijän tehottomuutta, koska työ voi olla häiriöiden ja vikojen korjaamista. Pron tutkimusten mukaan avokonttorit lisäävät häiriöitä. Lähde: Pro

Puolet aivohalvauksen saaneista työelämään

Aivoliiton ja Kruunupuiston tutkimuksen mukaan noin 3 000 työikäistä suomalaista saa vuosittain aivoverenkiertohäiriön. Puolet heistä palaa työelämään. Neuropsykologi Hannu Nyrkön mukaan useampikin voisi palata töihin, jos he pääsisivät heti alussa tehokkaaseen kuntoutukseen ja mikäli tukitoimet olisivat riittävät. Aivoverenkierron häiriöt kuuluvat kalleimpiin sairauksiin. Oikeasta kuntouttamisesta tulisi säästöjä kustannuksia Töihin paluu parantaa vointia, itsetuntoa ja elämänlaatua. Lähde: Helsingin Sanomat

Ammatillisen kuntoutuksen käyttö kasvoi

Vuonna 2015 Kelan ammatillista kuntoutusta sai 18 140 henkilöä. Määrä kasvoi 36 prosenttia vuodesta 2013. Määrän kasvua selittää se, että ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä helpotettiin vuonna 2014. Ammatillisen kuntoutuksen kustannukset olivat 34 miljoonaa euroa ja kuntoutuksen ajalta maksettujen kuntoutusrahojen kustannukset olivat 26 miljoonaa euroa. Lähde: Kela

Jyväskylän yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston rakenneuudistuksen

Jyväskylän yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston rakennemuutoksen, joka toteutetaan vuoden 2017 alussa. Linjaus tarkoittaa sitä, että yliopiston tiedekuntien määrä laskee seitsemästä kuuteen. Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos siirretään humanistiseen tiedekuntaan. Tästä muodostuu uusi humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Psykologian laitos muuttaa kasvatustieteiden tiedekuntaan, joka muuttuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnaksi. Tiedekuntien seitsemän erillistä palvelukeskusta puretaan ja niiden palveluhenkilöstö siirtyy yliopistopalveluiden työntekijöiksi. Kaikki työllistyvät uudessa organisaatiossa. Yliopistokonsernin kokonaistuotot olivat vuonna 2015 yhteensä 210 miljoonaa euroa ja tilikauden ylijäämä 9,7 miljoonaa euroa. Lähde: Keskisuomalainen