Uutiskooste valottaa työelämän kuulumisia joka viikko.

Kuopiossa koulutetaan maahanmuuttajia rakennusalalle

Kuopiossa lokakuussa alkava Raksa Coach -pilottihanke pyrkii edistämään oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien työllistymistä. Maahanmuuttajille opetetaan suomen kieltä ja muita perusvalmiuksia, ja lisäksi he pääsevät opettelemaan työntekoa rakennusyrityksiin. Hankkeessa ovat mukana Rakennusteollisuus, TE-toimisto, Pohjois-Savon ely-keskus ja Savon koulutuskuntayhtymä. Pilottihanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, ely-keskus ja Kuopion kaupunki. Ensimmäisessä ryhmässä on mukana 40 maahanmuuttajaa. He suorittavat työmailla tarvittavat lupakortit. Lähde: Rakennuslehti

Taksikuskeista suuri pula

Suomen Taksiliiton mukaan taksikuskeista on nyt erittäin suuri pula. Työmarkkinoilla ei ole esimerkiksi opiskelijoita. Taksikuskeina eivät vapaa-ajallaan enää toimi myöskään esimerkiksi poliisit ja palomiehet. Työvoimapula on suurin kaupungeissa, mutta kuskipulaa ilmenee myös maaseudulla. Kuopiossa on tarjolla taksikuskin työtä ainakin noin 20 henkilölle. Tarjolla on myös osa-aikaisia töitä. Useat kuskit ovat siirtyneet tekemään 12-13-tuntisia työpäiviä. Lähde: Savon Sanomat

Yhä useammat työpaikat sallivat sairaan lapsen hoitamisen pelkällä ilmoituksella

Yrityksissä on hyvin erilaisia käytäntöjä koskien sairaan lapsen kotihoitoa. Yhä useampi työpaikka sallii lapsen hoitamisen pelkällä ilmoituksella, mutta moni työpaikka vaatii yhä lääkärintodistuksen. Todistusta vaaditaan esimerkiksi palvelualoilla. Vuonna 2013 alle kymmenvuotiaiden äideistä 71 % ja isistä 60 % oli jäänyt kotiin hoitamaan sairasta lasta, kun vuonna 2008 osuudet olivat 80 % ja 68 %. Syynä tähän saattaa olla se, että epävarman talouden aikoina ei uskalleta jäädä kotiin sairasta lasta hoitamaan. Nykyään myös etätyömahdollisuudet ovat parantuneet. Vuonna 2013 äideillä oli poissaolopäiviä keskimäärin 6,3 ja isillä 5,4. Lähde: Helsingin Sanomat

Itsensätyöllistäminen ei saa aiheuttaa turvaverkkojen menetystä

Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgrenin mukaan moni hankkii toimeentuloaan eri työntekomuotoja yhdistämällä. Silti termi itsensätyöllistäjä on juridisesti kaikkea muuta kuin täsmällinen. Itsensätyöllistäjä on välillä lähempänä palkansaajaa ja välillä yrittäjää. Epätäsmällisyys ja -tietoisuus vaikuttavat myös työttömyysturvaan. Yleensä työttömänä aloitettu yritystoiminta vie työttömyyskorvauksen. Löfgren muistuttaa, että itsensätyöllistäminen ja erilaisten työntekomuotojen yhdisteleminen tai työttömänä aloitettu yritystoiminta parantavat työllisyyttä ja lisäävät verotuloja siinä missä yrittäjyys ja palkkatyökin. Lähde: Kauppalehti

Perustulokokeilun lakiluonnos valmis

Vuoden 2017 alussa alkavan perustulokokeilun ja siihen liittyvän lakiluonnoksen lausuntokierros on lopussa. THL:n mukaan kokeilun henkiset, taloudelliset ja sosiaaliset haitat tulisi arvioida nykyistä laajemmin. Perustulokokeilussa olevien ongelmien ratkaiseminen on tärkeää siksi, että kokeilu edustaa uudenlaista poliittista kulttuuria ja laki linjaa kokeilukulttuurin toimintatapoja. EK:n mielestä perustulo voi olla yksi ratkaisu kannustinloukkujen purkamiseen. Toteutettava perustulokokeilu ei tuo vastauksia siihen, toimiiko perustulo kannustinloukkujen purkajana. Kelan mielestä kokeilusta saadaan arvokasta tietoa taloudellisten kannusteiden vaikutuksesta työttömien työmarkkinakäyttäytymiseen.  Lähde: STT

Palkkasumma kasvoi 1,2 % vuoden takaisesta

Tilastokeskuksenmukaan talouden palkkasumma oli vuoden 2016 touko-heinäkuussa 1,2 % suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Pelkästään heinäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,4 % edellisvuodesta. Vuoden 2015 touko-heinäkuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 0,6 %. Palkkasumma kasvoi touko-heinäkuussa nopeimmin rakentamisen toimialalla, jossa kasvua kertyi 5,8 % vuoden takaisesta. Yksityisellä sektorilla maksettujen palkkojen summa oli touko-heinäkuussa 2,1 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Julkisen sektorin palkkasumma väheni uusimmalla kolmen kuukauden jaksolla 0,4 % vuoden takaisesta. Lähde: Tilastokeskus

Suomen malli edistyy hitaasti

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja liittojen välillä on erilaisia näkemyksiä siitä, kenen pitäisi valmistella niin kutsuttua Suomen mallia. Sillä tarkoitetaan tapaa, jolla jatkossa on tarkoitus sopia työntekijöiden palkankorotuksista. EK:n kanta on, että keskusjärjestöt eivät neuvottele Suomen mallin kehittämisestä.  SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, ettei Suomen mallin valmistelu ole vielä tällä hetkellä missään vaiheessa. Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen katsoo, että keskusjärjestöjen yhteispöytä olisi paras paikka Suomen mallin valmistelulle.  KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan Suomen mallin valmistelun pitää tapahtua niin, että työmarkkinaosapuolet sekä liitto- että keskusjärjestötasolla sitoutuvat siihen. Lähde: Aamulehti

Tapaturmien määrä työpaikoilla ennallaan tai vähentynyt

Paperiliitto teetti kyselyn työtapaturmista. Työsuojeluvaltuutetuille lähetettyyn työsuojelukyselyyn tuli vastauksia 68 %:lta yrityksistä, ja vastauksissa kirjattiin vuodelta 2015 noin 48 000 vaara- tai läheltä piti -tilannetta. Vuonna 2014 määrä oli 49 065, kun vuonna 2003 luku oli 2 080. Vastaajista 44 % sanoi työpaikkansa tapaturmien määrän pysyneen samana edellisvuoteen verrattuna ja 44 % sanoi määrän vähentyneen. 13 % kertoi tapaturmien määrän lisääntyneen. Lähde: Paperiliitto

Suomalaisilla työpaikoilla vaiettuja puheenaiheita

Lännen Media teki kyselyn suomalaisille työpaikoilla vaietuista puheenaiheista. Kyselyyn vastasi lähes 400 ihmistä. Heistä 80 % myönsi tabujen olevan totta.  Suuri osa vastaajista kertoi, että työpaikan kiellettyjen puheenaiheiden ensimmäisenä asiana on raha. Toiseksi eniten vaietaan huonosta työnjohdosta. Esimerkiksi esimiesten tekemistä mokista ei uskalleta puhua. Moni mainitsi myös, että työpaikalla ei keskustelulla epäkohdista. Tabuja työpaikoilla ovat muun muassa työntekijöiden eriarvoinen kohtelu ja vallan väärinkäyttö sekä mielenterveysongelmat. Lähde: Turun Sanomat

Työpaikoilla on vallan uusjako meneillään

Työpsykologian tohtori Helena Åhman on tutkinut muun muassa suomalaista johtajuutta. Yritysten vallankäytön tavoissa on meneillään murros. Åhmanin mielestä kysyntää on päälliköille, joilla tilannetajua sekä herkkyyttä haistaa ilmapiirimuutoksia ja reagoida niihin nopeasti. Sosiaalisia taitoja arvostavassa työkulttuurissa valtaa siirretään päällikkötasolta työnjohdolle ja työntekijöille. Joissakin organisaatioissa toimitusjohtaja sanoo, ettei halua tehdä päätöksiä vaan jakaa valtaa muille. Tämä on meillä uusi ilmiö. Lähde: Turun Sanomat

Kuntoutuspsykoterapioiden määrä on kasvanut

Kelan myöntämien kuntoutuspsykoterapioiden määrä on kasvanut viime vuosina. Nykyisen lainsäädännön mukaan vastuu psykoterapiapalveluista on kuntien vastuulla. Kelan kuntoutuspsykoterapian tulisikin olla julkisia palveluja täydentävää. Psykoterapian saanti on koko maan tasolla riittämätöntä. Sote-uudistuksen odotetaan tuovan asiaan parannusta. Lähde: Kaleva

Omatalon kokonaismyynti kasvaa

Rakennusalan kasvu näkyy sonkajärveläisen Omatalon tuloksessa. Yrityksen kokonaismyynti on yli 50 prosentin kasvussa vuoteen 2015 nähden. Myynnistä puolet kertyy projektirakentamisesta. Asuntoyhtiömuotoinen rakentaminen on hyvässä kasvussa.  Nykyään yli puolet omakotitaloista tehdään avaimet käteen -periaatteella. Näin  liikevaihtoa tulee moninkertainen määrä  elementtien tekoon verrattuna. Hyvä vauhti jatkuu myös vuonna 2017. Omatalo on sopinut TE-toimiston kanssa 20 henkilön kouluttamisesta vuotta 2017 varten. Lähde: Savon Sanomat

WasaGroup-konsernin liiketoiminta-alue laajenee

WasaGroup-konserni laajentaa liiketoimintaansa aloittamalla talotekniikan suunnittelutyöt. Samalla konserni jatkaa rakennus- ja kiinteistöalan osaajien rekrytointia. Laajentaminen käynnistyy lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtosuunnittelulla. Sitten konserni laajentaa sähköjärjestelmiin sekä automaatiotekniikkaan. Palvelukentän laajentuminen vahvistaa rakennusliike WasaConin asemaa KVR-urakoitsijana. Konsernin liikevaihto on kolminkertaistunut neljän viime vuoden kuluessa. Vuonna 2015 liikevaihto kasvoi 66,5 %, ollen 52,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 liikevaihdon arvioidaan ylittävän 60 miljoonaa euroa. Lähde: Pohjalainen

Huonekaluvalmistaja Hakolan liikevaihto kasvaa huimasti

Jurvalaisen Hakola-huonekaluvalmistajan liikevaihto on lähes tuplaantumassa loppuvuoteen 2016 mennessä. Yritys on palkannut neljä uutta työntekijää. Anttila oli Hakolan suurin jälleenmyyjä, mutta yhtiö on onnistunut saamaan uusia jälleenmyyjiä konkurssiin menneen Anttilan tilalle. Myös verkkokaupan myynti on kasvanut räjähdysmäisesti. Lähde: Pohjalainen