Missä mennään työelämän trendeissä? Millaiset työpaikat ovat in? Millaiset työnantajat ovat haluttuja? Mercuri Urvalin konsultti Seija Malmi vastasi kysymyksiimme.

 – Virtuaaliset työympäristöt tulevat yhä tavanomaisemmiksi ja siksi etäjohtaminen tulee lisääntymään.  Kansainväliset tiimit ja verkostomainen toimintatapa lisääntyy.  Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että työntekijän on osattava johtaa itseänsä ja esimiehen osattava johtaa löyhempää ja hajanaisempaa organisaatiota, Seija Malmi Mercuri Urvalilta sanoo.

Suomen työmarkkinat muuttuvat hitaasti lokaalista eurooppalaisiksi.  Osaamisesta kilpaillaan ja kansainvälisiksi kasvatetut, kielitaitoiset henkilöt ovat valmiita työskentelemään siellä, missä kehittymiselle on sopiva alusta.

– Osaajat haluavat kasvattaa kyvykkyyttään, ja työnantajalta odotetaan panostusta siihen. Monimutkaiset työroolit ja -ympäristöt kasvattavat tarvetta mentoroinnille. Perheystävällisyys ja joustavat työn tekemisen tavat nousevat tärkeiksi ja houkutteleviksi tekijöiksi työmarkkinoilla. Lisäksi palkkausmallit muuttuvat kannustavammiksi ja tulossidonnaisemmiksi, Malmi painottaa.
 
Työnantajamielikuvalla on väliä

Työantajamielikuvan merkitys korostuu edelleen. Työnantajalta odotetaan kaiken kaikkiaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Yrityksen koko toiminta on houkuttelevuuden mittari, hakijat selvittävät yhä enemmän, millaisen työnantajan palvelukseen haluavat.
 
Mutta mitä työnhakija voisi tehdä laajentaakseen haku- ja työllistymismahdollisuuksiaan?
– Ole aktiivinen, pidä huolta omasta osaamisestasi, ja työnhakuosaamisesta. Tunnista oman toimialan oikeat vaikuttamiskanavat ja verkostoidu, ole löydettävissä helposti. Hakudokumentit kannattaa laittaa kuntoon, sillä  hakemuksen merkitys korostuu entisestään. Erottuminen muiden, ehkä satojenkin, hakijoiden joukosta, vaatii oman kompetenssin tiivistämistä, Seija Malmi muistuttaa.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan rekrytoija katsoo keskimäärin 7 sekuntia yhtä hakemusta.

– Kiteytä osaamisesi avainsanoihin, jotta se on tunnistettavissa myös analytiikan avulla.

Tietojärjestelmät apuna

Tietojärjestelmiä käytetään apuna ansioluetteloiden seulonnassa, jolloin hakija voi vaikuttaa löydettävyyteen avainsanoilla. Ulkomaisten hakijoiden kompastuskiveksi tulee usein suomenkielen puute.

– Työnantajan kannattaa yhä tarkemmin miettiä,  tarvitseeko kaikkien osata suomea. Erityisosaamisen palkkaaminen ulkomailta on merkittävämpi hyöty kuin suomenkielisyys, Seija Malmi sanoo.
 
Uusia aloja tulee työmarkkinoille tämän tästä. Analytiikka näyttää lisääntyvän, tietoa hyödynnetään ja jäsennellään joka puolella enemmän. Digitalisaatio tuottaa edelleen uusia työtehtäviä. Pienyrittäjyys ja  verkostojen kautta työllistyminen sekä projektityö ovat tätä päivää.

– Työn ja yrittäjyyden raja hämärtyy, tehdään valintoja joissa voidaan työskennellä itselle rakkaan asian parissa vaikka osa-aikaisesti. Samalla käsityöläisammatit palaavat ja niiden arvostus kasvaa.  R&D-puoli kasvaa, ja innovatiivisuus tuottaa uusia tehtäviä. Samaan aikaan tukifunktiotyö vähenee.

Nykypäivänä asiakkaat on vaativampia ja ostaminen muuttuu, mikä myös luo painetta uudenlaisiin työrooleihin palveluliiketoiminnassa. Pidemmällä aikajänteellä työmarkkinat näyttäisivät jossain määrin polarisoituvan – eli kovan tason ammattilaisia tarvitaan eri tasoilla.
 
Missä uudet työpaikat ovat?

Suurin osa uusista työpaikoista tullee syntymään palveluihin, automaatioon ja järjestelmiin sekä tiedon käsittelyyn. Toimialoja tärkeämpänä tulee olemaan työroolien muutokset.

– Perinteiset yhden roolin tehtävät tulevat häviämään ja tulevaisuuden rooleissa tarvitaan monenlaista osaamista esim. johtaminen, projektin hallinta, taloushallinto, henkilöstöhallinto jne. Tämä tarkoittaa myös jatkuvaa tarvetta kehittymiseen ja uuden oppimiseen, tätä vastuuta tulee kantaa sekä työntekijän että työnantajan, Seija Malmi vinkkaa.
 
Työnhaku on yhä enemmän yksilön vastuulla. Kenen muun vastuulla se voisi olla?

– Ajoittain nousee esille näkökulma, että työllistyminen on kansalaisen perusoikeus. Jokaisen velvollisuus on miettiä mitä voisi tehdä,  missä voisi olla parhaimmillaan ja mihin suuntaan omaa osaamista tulisi kehittää. Nuorisolle tulee toki järjestää harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja, jotta he oppivat työelämän pelisääntöjä.
 
Suomalaiset hyvin paikkasidonnaisia eli meillä ei hevin lähdetä töihin kauemmas kotoa. Yksilöiden tulee tulevaisuudessa olla valmiita siirtymään työn perässä ja  yritysten tarvitsee kehittää  porkkanoita muuttamisen tueksi.

– Osaava työntekijä on investointi, jonka houkutteluun, sitouttamiseen ja kehittämiseen yrityksen kannattaa panostaa pitkällä aikavälillä, Seija Malmi opastaa.

Asiantuntijana konsultti Seija Malmi, Mercuri Urval

Kommentit

14

Paikalla, muttei läsnä?

Hmm... Ensin kerrotaan, että "Virtuaaliset työympäristöt tulevat yhä tavanomaisemmiksi" mutta sitten, että "Yksilöiden tulee tulevaisuudessa olla valmiita siirtymään työn perässä". Eikö nyky-yhteiskunnassa vieläkään ymmärretä, ettei tuloksellinen työnteko ole fyysisestä sijainnista riippuvainen?

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.