Työaikalain tulee varmistaa työntekijän terveys ja työkyky Oikotie Työpaikat
Kirjaudu

Kirjaudu

×

Työaikalain on varmistettava työkyvyn säilyminen

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työterveyslaitoksen mielestä uudessa laissa on varmistettava, että työntekijän terveys ja työkyky säilyvät kaikessa työssä ja kaikilla toimialoilla. Työterveyslaitoksen kannanotto perustuu tutkimustietoon.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan työelämää ja työaikoja pitää uudistaa niin, että työn vetovoima säilyy ja ihmiset pysyvät pitkään tuottavina ja hyvinvoivina. Tutkimuksista tiedetään, että vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja pidentävät työuria.

Työelämän muutos ja digitalisaatio puolestaan mahdollistavat uusia luovia ratkaisuja myös työaikojen hallinnassa. Kiperiä kysymyksiä työaikalaissa ovat esimerkiksi asiantuntijatyön joustot, jaksotyön määrittely ja paikallinen sopiminen.

Asiantuntijoita ei pidä jättää työaikalain ulkopuolelle

Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen yksilöllistä hallintaa ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarpeita työaikojen säätelyssä pitää helpottaa. Tarve korostuu varsinkin asiantuntijatyössä, jota on usein mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta.

 – Vaikka asiantuntijatyö on joustavaa, asiantuntijoita ei kuitenkaan pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

–  Myös asiantuntijoiden palautumisesta on huolehdittava.

Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.

Paikallinen sopiminen toimivaksi

Työaikojen paikallista sopimista kannattaa lisätä. Paikallinen sopiminen tulee kuitenkin toteuttaa EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten puitteissa. Vähimmäisvaatimukset liittyvät muun muassa lepoaikoihin, viikoittaiseen enimmäistyöaikaan, vuorotyöhön ja yötyöhön.

Härmä muistuttaa, että toiminta- ja yhteistyömallien on oltava selkeitä varsinkin silloin, jos työaikoja muutetaan olennaisesti esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen.

Jaksotyötä ei pidä lisätä

Jaksotyönä tehtävässä vuorotyössä työvuorojen pituuteen, ennakoitavuuteen, säännöllisyyteen ja palautumiseen liittyvät rajoitukset ovat selvästi väljemmät kuin teollisuudessa tehtävässä vuorotyössä. Työterveyslaitoksen mielestä jaksotyönä tehtävää vuorotyötä ei pidä lisätä. Jaksotyöhön liittyviä terveyshaittoja tulee vähentää rajoittamalla erityisesti alle 11 tuntia kestävien vuorovälien määrää.

Jaksotyötä tehdään esimerkiksi poliisilaitoksessa, tullissa, postissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuljetusalalla, vartiointityössä, meijereissä, hotelleissa ja ravintoloissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) asettama kolmikantainen työryhmä valmistelee ehdotusta uudeksi työaikalaiksi. Työaikojen uudistus on osa hallituksen työelämän sääntöjen uudistuspakettia. Työryhmän puheenjohtaja on hallitusneuvos Tarja Kröger (TEM) ja työryhmän määräaika on kesäkuussa 2017.

Työaikalaki on vuodelta 1996 ja vuosilomalaki vuodelta 2005. Kummankin lain perustana ovat olleet työaika- ja vuosilolomalait, jotka olivat tulleet voimaan 1940- ja 1970-luvuilla. TEM:n työaikasääntelyä selvittävän työryhmän asettamispäätöksessä todetaan, että elinkeinorakenteen muutokset, yritysten kansainvälinen ja kotimainen toimintaympäristö sekä työn tekemisen tavat ovat muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana. Tästä syystä voimassa oleva lainsäädäntö on päivitettävä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelun kohteena ovat työaikalain säännökset.

Lähde: Työterveyslaitos

  • 50%
  • 50%

Kommentoi

To prevent automated spam submissions leave this field empty.