Lentäjän työ edellyttää hyvää vireyttä. Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti yön yli lennot ja aikaiset aamulennot koetaan rasittavina.

Sen sijaan päivälennoilla väsymyksen tunne on harvinaista, vaikka kyseessä olisi kaukolento tai edellisenä yönä olisi nukuttu tavallista vähemmän. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja Finnairin yhteistutkimuksesta, johon osallistui 86 kauko- ja lähiliikenteen lentäjää. Vireystilatutkimus kesti kaksi kuukautta ja sen aikana lentäjät seurasivat ja raportoivat omaa vireystilaansa.

Lentäjän unen ja vireyden tunteen kannalta ratkaisevaa on, ajoittuuko lento päivään vai yöhön. Yölennot ovat päivälentoja rasittavampia, vaikka lentäjä olisi nukkunut lentoa edeltävänä yönä varsin hyvin. Tämä johtuu siitä, että vireyden vuorokausirymi on alimmillaan yöllä. Päivävuoroa tekevä jaksaa paremmin, vaikka olisi nukkunut edellisenä yönä tavallista vähemmän.

Lennolle lähdön ajankohta vaikutti myös uni-valverytmiin: valvejaksot muodostuivat pitkiksi joka kolmannen yölennon yhteydessä ja itse raportoitua vireystilan heikkenemistä raportoitiin joka toisen pitkän yölennon yhteydessä.

Lepotaukoja, kahvia ja juttelua

Lentäjät ylläpitävät vireyttään varhaiseen aamuun ja yöhön ajoittuvilla kaukolennoilla. Pitkillä lennoilla lentäjien määrä on suunniteltu siten, että lentäjien on mahdollista pitää lennon aikana virallisia, etukäteen suunniteltuja lepotaukoja. Näiden aikana he kykenivät nukkumaan keskimäärin tunnin. Lisäksi he joivat kahvia sekä käyttivät vireyttä hetkellisesti parantavia keinoja, kuten juttelua ja kehon liikuttelua.

Väsymystä esiintyi yölennoilla pääasiassa reittilentokorkeudessa lennettäessä. Reittilentovaiheessa, lennon niin sanotulla ei kriittisellä vaiheella  vähäiseksi koetun unen ja vuorokaudenajan vaikutukset vireyteen koetaan vahvemmin.

Tutkimuksesta hyötyä lentäjien työvuorojen suunnittelussa

Finnairissa tutkimuksen tuloksia hyödynnetään lentäjien työvuorojärjestelyitä suunniteltaessa. Turvallisuus on Finnairille aina ensimmäinen prioriteetti kaikessa toiminnassa. Yhdessä tehty tutkimus antaa lentoyhtiölle tärkeää tieteellisesti todettua tietoa lähi- ja kaukoliikenteen eri vuorokaudenaikoihin liittyvistä rasittavuustekijöistä, ja sen avulla voimme vahvistaa jo olemassa olevia väsymyksen hallintaan liittyviä käytäntöjä entisestään.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan suositella, että lentojen vireysvaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään nousu- ja laskeutumisvaiheiden lisäksi huomiota reittilentokorkeudessa lentämiseen. Näin lentoyhtiöt saavat kattavan kuvan lentäjien vireyden vaihtelusta ja voivat kohdentaa  vireyttä tukevat  ratkaisut parhaalla mahdollisella tavalla. 

Veturinkuljettajilla ja rekkakuskeilla samat haasteet

 Aiemmista tutkimuksista muissa ammattiryhmissä tiedetään, että vuorokaudenaika vaikuttaa voimakkaasti vireyteen, usein jopa voimakkaammin kuin edeltävän unen määrä. Nyt saadut tulokset vastaavat tuloksia raide- ja maatiekuljetuksista.

Työterveyslaitoksen ja Finnairin yhteistutkimukseen osallistui 86 kauko- ja lähiliikenteen lentäjää. Liikennelentäjät valikoituivat tutkimukseen 274 etukäteiskyselyyn vastanneiden joukosta. Kunkin lentäjän unta ja vireyttä rekisteröitiin lähes kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti. Tutkimus tehtiin vuonna 2015 ja se on tähän mennessä kattavin tutkimus liikennelentäjien unesta ja vireydestä. Tutkimusryhmään kuuluivat Työterveyslaitoksen ja Finnairin edustajien lisäksi professori Torbjörn Åkerstedt Ruotsin Karolinska Institutetista sekä dosentti Göran Kecklund Tukholman yliopiston Stress Forskning Institutetista. 

Lähde: Työterveyslaitos, Finnair

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.