Kevät saa monet pärskimään, mutta tunnistatko astman oireet? Astma on yksi yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ja sairauspoissaolojen aiheuttajia Suomessa.

Hoitamaton astma heikentää suorituskykyä ja altistaa monille hengitystiesairauksille. Astma on keuhkoputkien limakalvojen krooninen tulehdus, joka aiheuttaa keuhkoputkien vaihtelevaa supistelua hengitysteissä.

Astman tyypillisiä oireita ovat pitkittynyt yskä, limannousu ja hengenahdistus. Oireita esiintyy varsinkin öisin ja aamuisin sekä sykettä nostavassa rasituksessa. Lisäksi allergisille hengitysoireita voivat aiheuttaa esimerkiksi eläin- tai siitepöly sekä muut hengitysilman epäpuhtaudet.

Astma voi puhjeta missä iässä tahansa

Mikäli lapsella on atooppinen ihottuma, allergioita tai vanhemmilla tai sisaruksilla on astma, on astmariski korkeampi. Aikuisilla ylipaino ja tupakointi lisäävät sairastumisen riskiä. Moni sairastaa astmaa tietämättään. Siksi oireet ja riskitekijät on hyvä käydä systemaattisesti läpi, jotta oikea diagnoosi saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Keuhkojen toimintakokeiden tekeminen on tärkeää ennen kuin määrätään pitkiä lääkehoitoja oireiden perusteella. Astman perustutkimuksia ovat muun muassa impulssioskillometritutkimus, spirometria ja PEF-puhalluskokeiden seuranta, joihin voidaan tarvittaessa yhdistää rasitustesti.

Astmaa hoidetaan tavallisesti päivittäin hengitettävällä kortisonilla sekä tarvittaessa nopeasti vaikuttavalla, keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä. Terveellisillä elintavoilla, kuten liikunnalla, voidaan helpottaa oireita ja parantaa rasituksen sietokykyä. Vaikka oireet olisivatkin välillä poissa, astma ei katoa. Keuhkoputkien krooninen tulehdus vaatii jatkuvaa hoitoa eli lääkkeitä pitäisi käyttää silloinkin, kun oireita ei ole.

 

Lähde: Terveystalo