Jee, pian tekoäly tekee työsi – ne ikävät hommat nimittäin. Parhaimmillaan koneäly vapauttaa meidät rutiineista ja raivaa tilaa luoville ja innostaville tehtäville. Monimuotoisista ja vaativista työtehtävistä ihminen ja tekoäly selviytyvät parhaiten yhdessä.

Koneälystä on puhuttu vuoden 2017 tärkeimpänä teknologiatrendinä ja Suomen talouskasvun mahdollistajana, mutta siitä huolimatta vain noin 20 % yrityksistä hyödyntää sitä liiketoiminnassaan. Yleisesti tekoäly on kuin tuntematon manner, joka houkuttelee vain rohkeimpia tutkimusmatkailijoita ennen kun sen olosuhteista on saatu parempaa tietoa.

Teko- tai koneälyllä tarkoitetaan tietokoneita tai ohjelmistoja, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä ihmismäiseen tapaan. Tekoäly osaa muun muassa tunnistaa kasvokuvia, ymmärtää puhetta, diagnosoida potilaita, analysoida röntgenkuvia ja ohjata liikennevälineitä.

Konsultti- ja IT-yritys eCraft Business Insightin Chief Data Scientist Tommi Vilkamon mukaan toimistotyöläisen arjessa tekoälyn hyötyjen todistaminen vaatisi yrityksiltä  aktiivisempaa kokeilukulttuuria. Ohjelmoinnin taitavia tekijöitä kyllä löytyisi, suurempi haaste on hahmottaa sopivat tarpeet ja mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnassa.

Viekö tekoäly työt?

Tiedossa on, että tekoäly sekä luo että hävittää työpaikkoja. Ennusteiden mukaan jäädään kuitenkin plussalle. Esimerkiksi konsulttiyritys Gartnerin mukaan tekoäly tuhoaa vuonna 2020 1,8 miljoonaa työpaikkaa, mutta luo samalla 2,3 miljoonaa paikkaa lisää.

Jos näkökulmaa kääntää, voidaan asia nähdä myös näin: Boston Consulting Groupin viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 31 % vastaajista pelkää tekoälyn vievän osan heidän työtehtävistään, mutta samalla 70 % toivoo, että näin tapahtuu.

Kuka meistä ei haluaisi siirtää kaikista tylsimpiä ja puuduttavimpia töitään jollekin muulle ja keskittyä itse jännittävämpiin ja luovuutta vaativampiin tehtäviin? Juuri tässä tekoäly voi auttaa!

– Koneäly on parhaimmillaan tylsissä, toistuvissa ja nopeutta vaativissa tehtävissä, jossa sen laskentateho on voittamaton. Samalla se vapauttaa ihmisen strategisiin, luovuutta, intuitiota ja empatiaa vaativiin tehtäviin, joihin se ei pysty ainakaan toistaiseksi. Parhaiten työtehtävistä suoriutuvat ihminen ja kone yhdessä, Vilkamo sanoo.

Tekoälyn kyydissä aamusta iltaan

Scifileffoissa nähdyt skenaariot ihmisen orjuuttavasta tietoiseksi tulevasta tekoälystä ovat siis laajasti liioiteltuja – ainakin vielä. Esimerkiksi Applen Siri, Microsoftin Cortana, Amazonin Alexa pyrkivät Vilkamon mukaan hieman keinotekoisesti luomaan mielikuvaa ihmismäisesti ajattelevasta AI:sta.

– Todellisuudessa tämänkaltainen koneälyratkaisu ei ole ihmisen tapainen, inhimillinen hahmo, vaan joukko toisiinsa liitettyjä algoritmeja ja ohjelmistoja.

Sitä paitsi, mehän käytämme tekoälyä aamusta iltaan; selaamme reittiopasta, käännämme kieltä Google Translatella, tarkastamme kielioppia Grammarylla, tilaamme ruokaa Woltilla tai Foodoralla tai etsimme lentoja Momondosta. Vapaalla Spotify ja Netflix suosittelevat meille musiikkia, sarjoja ja elokuvia sen mukaan, mistä olemme aiemmin pitäneet.

Vähemmän ilmeistä kuitenkin on tapa, jolla esimerkiksi Netflix mittaa katsomismieltymyksiämme ja muokkaa sarjojensa ja elokuviensa sisältöä niiden pohjalta, toki yhdessä käsikirjoittajien kanssa. Katsojista saadun datan perusteella algoritmit voivat luoda henkilöhahmoja ja juonenkäänteitä sen mukaan, mikä katsojia miellyttää tai mikä ei.

Datan määrä on räjähtänyt

Vilkamon mukaan ensimmäiset koneälyn käyttämät neuroverkot luotiin jo 50-luvulla. Datan määrä, laskentatehon parantuminen, uudet työkalut ja alentunut hinta ovat kuitenkin vasta viime vuosina tuoneet teknologien useampien yritysten ulottuville.

Yrityksissä tekoälyä käytetään esimerkiksi myyntiennusteiden tekemiseen tai asiakaspoistuman ennustamiseen. Uusia ratkaisuja on haettu muun muassa kiinteistönvälityksessä. Yhdysvaltalainen Zillow-palvelu avasi viime vuonna avoimen kilpailun datatieteilijöiden suosimassa Kaggle-yhteisössä ja lupasi miljoonaa dollaria tekijälle, joka parantaa eniten heidän koneoppimisalgoritmiaan asunnon arvon arvioinnissa.

– Toistaiseksi maailmaan paraskaan koneäly ei ole voittanut osaavaa ammattilaista hinnoittelun tarkkuudessa. Koneälyn ongelmana on, ettei se pysty huomioimaan yksittäisiä muuttujia, kuten maiseman, naapureiden tai uniikkien remonttivalintojen vaikutuksesta hintoihin.

Koneäly: autistinen oraakkeli

– Koneäly on kuin autistinen oraakkeli, parhaillaan erittäin tarkasti muotoilluissa kysymyksissä, johon se voi vastata lyhyesti ja mielellään yhdellä sanalla tai numerolla.

Kärjistäen tekoäly pitää kysymyksistä, joihin se voi vastata kyllä tai ei. Saatuaan tarpeeksi dataa laskentamyllyynsä, se pystyy auttamaan ihmisiä muun muassa yksinkertaisessa asiakasneuvonnassa, lainapäätöksissä tai sijoitusneuvonnassa. Lääketieteessä tekoäly voi esimerkiksi tunnistaa melanooman tai avustaa radiologia magneettikuvien tulkitsemisessa.

– Lähitulevaisuudessa voi olla vaikea luottaa lääkäriin, joka tekee diagnoosinsa ilman koneälyn apua, koska se parantaa tulosten tarkkuutta merkittävästi.

Kuten biotekniikan tutkija Lauri Reuteria siteeraavasta Salesforce-blogista selviää, lääketieteellisen kirjallisuuden pikalukeva tekoäly onnistuu diagnoosissaan 95 %:sti, kun taas lääkärin osumatarkkuus jää 85 %:iin. Yhdessä kone ja lääkäri tekevät oikean diagnoosin 98 % todennäköisyydellä.

 

Anna Väre