Saksan liittokansleri Angela Merkel muistutti Helsingissä käydessään, että Suomella ja Saksalla on euroalueen kriisissä yhteinen linja.

Saksan talouspoliittinen johto on liittokansleri Angela Merkelin ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen johdolla peräänkuuluttanut talouden määrätietoista tasapainottamista siitä asti, kun kansainvälinen finanssikriisi muuttui eurokriisiksi viitisen vuotta sitten.

Heidän tulkintojensa mukaan ongelmat kärjistyivät Kreikassa ja muissa heikoimmissa euromaissa siksi, että nämä olivat ennen kriisiä lipsuneet taloutensa tasapainosta.

Talouden tasapainohäiriöillä saksalaisjohtajat tarkoittavat yleensä vaikeuksiin joutuneen maan vaihtotaseen liiallista alijäämäisyyttä ja varsinkin julkisen talouden liiallista velkaantumista.

Tasapainotulkinnan toinen puoli ovat joidenkin muiden maiden ylijäämät. Niitä Saksan johto ei ole moittinut, sillä euroalueen ja sittemmin koko maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä on Saksalla. Se vasta onkin talouden tasapainohäirikkö.

Suomen ja Saksan johtajat ovat yksimielisiä siitäkin, että Saksan tai minkään muunkaan ylijäämäisen vaihtotaseen maan ylijäämä ei ole ongelma, vaan esimerkillinen osoitus talouspolitiikan onnistumisesta. Siihen täytyisi muidenkin pyrkiä.

Tasapainotaidot vaakalaudalla

Liittokansleri Merkel osui oikeaan siinä, että Suomen talouspolitiikan päättäjät ovat kriisin alusta asti olleet pääpiirteissään samaa mieltä saksalaisjohtajien kanssa. Heidän mukaansa talouden tasapainohäiriöt on päättäväisesti oikaistava, ja se on tehtävä alijäämiä pienentämällä.

Samanlaisille tulkinnoille on tullut vahvaa tukea Brysselistä ja Frankfurtista. Sekä  EU-komissio että euroalueen keskuspankki EKP ovat vaatineet talouden epätasapainojen korjaamista saksalaismallin mukaisesti talouskuria kiristämällä.

Talouden tasapainottamista ovat kannattaneet kaikki Suomen kriisivuosien hallitukset. Suomen talouspolitiikan johtajien kanta talouden tasapainovaatimuksiin on pysynyt järkähtämättä Saksan linjalla. Toisaalta suomalaisjohtajien suhde tasapaino-ongelmiin on muuttunut entistä läheisemmäksi kuin Saksan johtajien suhde.

Suomen talouspäättäjät peräänkuuluttavat edelleen Kreikkaa ja muita kriisimaita ponnistelemaan talouden tasapainottamiseksi, mutta nyt he kantavat kasvavaa huolta myös Suomen talouden tasapainohäiriöistä.

Saksa vaikuttaa kaikkiin

Saksan vaihtotaseen ylijäämä on suurempi kuin koskaan. Se on suurempi kuin Kiinan ja Japanin vastaavat ylijäämät yhteensä. Viime vuonna Saksa tienasi tavaroiden ja palveluiden viennistä liki 220 miljardia euroa enemmän kuin mitä se itse osti. Ylijäämää kertyi likimain kahdeksan prosenttia.

Jos kyseessä olisi Suomen kaltainen euroalueen pikkumaa, ja jos ylijäämä olisi syntynyt vahvasta talouskasvusta nauttivassa maailmassa, se olisi hieno saavutus.

Saksan kansantalous on Länsi-Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin, joten sen ulkoisella tasapainolla on poikkeuksellisen suuri merkitys kaikille muille maille Suomi mukaan lukien.

EKP:n valtionlainaostot ja muut rahaolojen ennätysmäiset kevennystoimet elvyttävät ensitilassa kansainvälisiä finanssimarkkinoita, mutta heti seuraavaksi varmimmin elvytys päätyy vahvistamaan Saksan vientiteollisuutta. EKP vahvistaa samalla Saksan vaihtotasetta – mutta heikentää kansainvälisen talouden tasapainoa.

Lähde: Talousssanomat