Yt-neuvotteluissa irtisanomiset selitetään lähes poikkeuksetta taloudellis-tuotannollisilla syillä. Läheskään aina laajatulkintainen termi ei tarjoa irtisanomisille laillisia perusteita.

Moni yritys päätyy tänäkin syksynä yt-neuvotteluihin. Silloin irtisanomisuhan alle joutuvat työntekijät saavat käteensä paperin, jossa päätöstä perustellaan yleensä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Se tarkoittaa, että heikentynyt tulos on kaventanut yrityksen toimintaedellytyksiä tai, yleisemmin, yrityksen toimintaa uudelleenjärjestellään niin, että työmäärä ja työntekijöiden tarve vähenee. Yrityksellä ei silti välttämättä mene huonosti.

Kun menestyvä yritys irtisanoo henkilöstöään, tuntuu se työntekijöistä ymmärrettävästi epäreilulta. Korkeasti koulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan vastaavan lakimiehen Jaana Meklinin mukaan TT-pykälää on helppo tulkita laveasti.

– Töiden tai yrityksen rakenteen uudelleen järjestely voi olla käytännössä lähes mitä tahansa. Se mahdollistaa työntekijöiden vähentämisen ja tekee epätoivottujen henkilöiden irtisanomisen yrityksille helpoksi. Ikävän usein törmäämme esimerkiksi siihen, että vanhempia ja kokeneempia työntekijöitä korvataan nuoremmilla, koska he ovat yritykselle edullisempia, Meklin sanoo.

Yrityksen tulisi sijoittaa työntekijänsä uudelleen

Yt-neuvottelujen yhteydessä yrityksiä koskee koulutus- ja uudelleensijoitusvelvoite, jonka mukaan yrityksen tulisi pyrkiä uudelleensijoittamaan työntekijänsä heidän koulutuksensa ja osaamisensa huomioiden. Tarvittaessa yrityksen tulisi tarjota työntekijöilleen koulutusta, jotka valmistaisi heidät tehtävään, jonka tekeminen heidän osaamisellaan olisi mahdollista.

– Kokemukseni mukaan kiistaa syntyy erityisesti juuri tämän velvollisuuden laiminlyönnistä. Työnantajalla on usein ongelmia hahmottaa henkilöstönsä osaamista koko laajuudessaan. Vastuullisesti toimiva yritys käyttäisi aikaa asian kartoittamiseen ja pyrkisi siten sijoittamaan ihmiset uudelleen. Lojaliteettivelvoitteen mukaan yrityksen tulisi huolehtia erityisesti pitkäaikaisista työntekijöitään, joiden eläkeikää lähestyvinä on vaikea työllistyä uudelleen, sanoo Ammattiliitto Pro:n lakimies Anna-Leena Virtanen. Hän edustaa liittonsa jäseniä tilanteissa, joissa he kaipaavat neuvoja ja oikeusapua irtisanomiskiistan ratkaisussa.

Jos työntekijä kokee irtisanomisensa perusteettomaksi, paras tapa on kääntyä ammattiliiton puoleen. Liiton lakimies voi helposti arvioida, onko irtisanomisessa mahdollisesti toimittu laittomasti ja voiko asian riitauttaa hakeakseen asiaan oikaisua.

Hallitusohjelman muutos heikentää työntekijän asemaa

Irtisanominen voi Virtasen mukaan olla laiton, ellei töiden uudelleenjärjestely ole aiheuttanut työn olennaista tai pysyvää vähentymistä tai jos työnantaja on irtisanomista ennen tai pian sen jälkeen palkannut uuden henkilön samankaltaisiin tehtäviin ilman, että yrityksen toimintaedellytykset ovat muuttuneet. Yrityksiä koskee yhdeksän kuukauden takaisinottamisvelvollisuus. Sen myötä työnantajan tulisi työmäärän äkillisesti kasvaessa kutsua samankaltaisesta tehtävästä irtisanottu, TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautunut ex-työntekijänsä takaisin, sen sijaan, että palkkaisi tehtävään uuden ihmisen.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu muutos takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä yhdeksästä neljään kuukauteen. Samalla uuden työntekijän koeaikaa pidennetään. Liittojen edustajat näkevät muutokset työntekijän asemaa heikentävinä, sillä se tekee työntekijöiden vaihtamisen entistä helpommaksi.

Moni mieluummin nielee kuin riitauttaa

Laiton irtisanominen voi myös perustua ikään, terveydentilaan tai henkilön persoonaan kohdistuviin ominaisuuksiin, jolloin se voi täyttää syrjinnän tunnusmerkit. Vaikka perusteet olisivat usein riittävä peruste irtisanomisen riitauttamiselle, ihmiset ovat asiassa varovaisia.

– Moni pelkää työllistymistä vaikeuttavaa hankalan ihmisen mainetta ja siksi mieluummin nielee kohtalonsa. Jos riitauttajia on useampia, on kynnys asian eteenpäin viemiseen selvästi matalampi, Meklin sanoo.

Jos kanne nostetaan, liiton lakimies pyytää yritykseltä selvitystä asiasta. Mikäli yritys ei pysty todistamaan irtisanomisia lailliseksi, pyrkivät osapuolien lakimiehet neuvottelemaan sopivan korvauksen maksamisesta. Oikeuteen asti etenevät tapaukset ovat melko harvinaisia, sillä myös yritykset suojelevat mainettaan. Jos kiista kuitenkin etenee oikeuteen, toimii liiton lakimies jäsentensä edustajana.

Lainvastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta maksettava korvaus määräytyy työsopimuslain perusteella. Työtä ei voi saada takaisin, mutta maksimikorvauksena entinen työntekijä voi saada kahden vuoden palkan. Korvauksen summa määräytyy sen mukaan, miten irtisanomisessa on menetelty ja kuinka törkeänä sitä pidetään.

Anna Väre

Kommentit

20

Yhdet yt:t

Harvalla varmaan on voimavaroja lähteä peräämään mahdollisia oikeuksiaan yt-tilanteessa. Isku on yleensä kova ja johtaa jonkinasteiseen paniikkiin sekä äärimmäiseen stressitilanteeseen. Jos vielä johto hoitaa yt:t luokattomasti, kuten omalla kohdallani tehtiin niissä ainoissa yt:issä, joihin olen joutunut, on aivan mahdoton ajatella taistelumoodin virittämistä päälle. Tosiaan varmaan joukkotoiminta voi olla ainoa mahdollisuus hakea taloudellista turvaa. Itse aikanaan koin, että syyt olivat keksityt ja kyse oli siitä, että peräänkuulutin suunnitelmallisuutta sekä toimenkuvan selkeyttämistä, jotta olisin voinut toimia työssäni ammattimaisesti sekä nostin näitä seikkoja liian usein esille. Yrityksessä oli aiemminkin järjestetty yt:t ns. tal+tuotannollisista syistä, mutta silloinkin haluttiin vain parista henkilöstä eroon. Heidänkin kohdallaan oli kyseessä se, että luvattu toimenkuva olikin aivan muuta, mihin tehtävään heidät oli palkattu. Tehtävissä oli yksinkertaisesti mahdoton suoriutua tai motivoitua niissä sekä tuottaa hyvää jälkeä. Yritysten tulisikin tehdä rekrytoinnit hieman huolellisemmin ja ymmärtää, mihin tehtäviin henkilöitä palkkaavat ja jollain tasolla tuntea myös ko. tehtävän ammattisisältöjen nykypäivä. Tulisi varmaan myös pohtia, mikä on esimerkiksi päällikön ja assistentin työn ero jne. Näin ei ehkä tarvitsisi paikata kovin usein virherekrytointejaan yt-menettelyin.
18

Niinpä

Taitaa olla "Taloudelliset tai tuotannolliset syyt", aiemmin oli tuon otsikon mukainen, mutta kun molempien ehtojen piti täyttyä, niin se hankaloitti lomautuksia ja irtisanomisia, joten vaihdettiin "ja" työnantajien vaatimuksesta muotoon "tai", meidän ns. edunvalvojien (ammattiliittojen) vaan nyökytellessä.
12

Kaikenlaisia yrittäjiä

Irtisanottiin ainoana työntekijänä juuri näistä syistä ja samantien uusi työntekijä palkattu. Uhkailtiin jos alan hankalaksi tekee työnantaja työnsaamisestani erittäin vaikeaa. Ei ammattiliitossa mitään asialle voineet. Mietin väliin sitäkin kenen puolella nää ammattiliitot oikeesti on.....
13

Suomi nousuun

Kannattaa katsoa peiliin! On tämä siitä kummallinen maa, ettei työnantaja voi valita työntekijöitään. Koeaika kun on ohi, niin surkeaa työntekijää ei saa millään pois!
10

Miettijä

Joskus mietitytti, oliko potkujeni syy taloudellinen tai tuotannollinen vai todellakin taloudellinen ja tuotannollinen.
16

Jarcca

"Suomi nousuun" , aivan turha yrittää väittää, ettei huonosta työntekijästä pääse eroon. Suomi on yksi helpoimmista ja halvimmista maista, kun puhutaan työntekijän irtisanomisista. OECD:n uusimman selvityksen mukaan Suomen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin yli 34 maan joukosta. Joukkoirtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa muuhun Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi 2014 Yhdysvaltalainen autonvalmistaja Ford joutui maksamaan 4 000 belgialaiselle tuntityöntekijälleen 750 miljoonaa dollaria korvauksia tehtaan sulkemisesta. Tästä huolimatta työttömäksi jääneet saivat myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
16

Niijoovissiin

Vaan takasinottovelvollisuutta voi kiertää varamiehillä, että varamiehiä 9kk ja uus vakkari sitten tilalle. Pääsee kestä vaan eroon hyvin heleposti. Tulee muuten aika turhautunu olo.
16

Lomautus

Jos puhutaan ns. kausipainotteisista töistä, eli esim. todella kiireinen kausi painottuu ajalle maaliskuu - joulukuu, ja silloin yritys teetättää erittäin paljon ylitöitä. Voiko yritys täysin laillisesti lomauttaa henkilöstöään vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin ns. hiljaisempana ajanjaksona(tammikuu-maaliskuu).Liiketoimintaa on siis myös em. kautena.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.