Yt-neuvotteluissa irtisanomiset selitetään lähes poikkeuksetta taloudellis-tuotannollisilla syillä. Läheskään aina laajatulkintainen termi ei tarjoa irtisanomisille laillisia perusteita.

Moni yritys päätyy tänäkin syksynä yt-neuvotteluihin. Silloin irtisanomisuhan alle joutuvat työntekijät saavat käteensä paperin, jossa päätöstä perustellaan yleensä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Se tarkoittaa, että heikentynyt tulos on kaventanut yrityksen toimintaedellytyksiä tai, yleisemmin, yrityksen toimintaa uudelleenjärjestellään niin, että työmäärä ja työntekijöiden tarve vähenee. Yrityksellä ei silti välttämättä mene huonosti.

Kun menestyvä yritys irtisanoo henkilöstöään, tuntuu se työntekijöistä ymmärrettävästi epäreilulta. Korkeasti koulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan vastaavan lakimiehen Jaana Meklinin mukaan TT-pykälää on helppo tulkita laveasti.

– Töiden tai yrityksen rakenteen uudelleen järjestely voi olla käytännössä lähes mitä tahansa. Se mahdollistaa työntekijöiden vähentämisen ja tekee epätoivottujen henkilöiden irtisanomisen yrityksille helpoksi. Ikävän usein törmäämme esimerkiksi siihen, että vanhempia ja kokeneempia työntekijöitä korvataan nuoremmilla, koska he ovat yritykselle edullisempia, Meklin sanoo.

Yrityksen tulisi sijoittaa työntekijänsä uudelleen

Yt-neuvottelujen yhteydessä yrityksiä koskee koulutus- ja uudelleensijoitusvelvoite, jonka mukaan yrityksen tulisi pyrkiä uudelleensijoittamaan työntekijänsä heidän koulutuksensa ja osaamisensa huomioiden. Tarvittaessa yrityksen tulisi tarjota työntekijöilleen koulutusta, jotka valmistaisi heidät tehtävään, jonka tekeminen heidän osaamisellaan olisi mahdollista.

– Kokemukseni mukaan kiistaa syntyy erityisesti juuri tämän velvollisuuden laiminlyönnistä. Työnantajalla on usein ongelmia hahmottaa henkilöstönsä osaamista koko laajuudessaan. Vastuullisesti toimiva yritys käyttäisi aikaa asian kartoittamiseen ja pyrkisi siten sijoittamaan ihmiset uudelleen. Lojaliteettivelvoitteen mukaan yrityksen tulisi huolehtia erityisesti pitkäaikaisista työntekijöitään, joiden eläkeikää lähestyvinä on vaikea työllistyä uudelleen, sanoo Ammattiliitto Pro:n lakimies Anna-Leena Virtanen. Hän edustaa liittonsa jäseniä tilanteissa, joissa he kaipaavat neuvoja ja oikeusapua irtisanomiskiistan ratkaisussa.

Jos työntekijä kokee irtisanomisensa perusteettomaksi, paras tapa on kääntyä ammattiliiton puoleen. Liiton lakimies voi helposti arvioida, onko irtisanomisessa mahdollisesti toimittu laittomasti ja voiko asian riitauttaa hakeakseen asiaan oikaisua.

Hallitusohjelman muutos heikentää työntekijän asemaa

Irtisanominen voi Virtasen mukaan olla laiton, ellei töiden uudelleenjärjestely ole aiheuttanut työn olennaista tai pysyvää vähentymistä tai jos työnantaja on irtisanomista ennen tai pian sen jälkeen palkannut uuden henkilön samankaltaisiin tehtäviin ilman, että yrityksen toimintaedellytykset ovat muuttuneet. Yrityksiä koskee yhdeksän kuukauden takaisinottamisvelvollisuus. Sen myötä työnantajan tulisi työmäärän äkillisesti kasvaessa kutsua samankaltaisesta tehtävästä irtisanottu, TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautunut ex-työntekijänsä takaisin, sen sijaan, että palkkaisi tehtävään uuden ihmisen.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu muutos takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä yhdeksästä neljään kuukauteen. Samalla uuden työntekijän koeaikaa pidennetään. Liittojen edustajat näkevät muutokset työntekijän asemaa heikentävinä, sillä se tekee työntekijöiden vaihtamisen entistä helpommaksi.

Moni mieluummin nielee kuin riitauttaa

Laiton irtisanominen voi myös perustua ikään, terveydentilaan tai henkilön persoonaan kohdistuviin ominaisuuksiin, jolloin se voi täyttää syrjinnän tunnusmerkit. Vaikka perusteet olisivat usein riittävä peruste irtisanomisen riitauttamiselle, ihmiset ovat asiassa varovaisia.

– Moni pelkää työllistymistä vaikeuttavaa hankalan ihmisen mainetta ja siksi mieluummin nielee kohtalonsa. Jos riitauttajia on useampia, on kynnys asian eteenpäin viemiseen selvästi matalampi, Meklin sanoo.

Jos kanne nostetaan, liiton lakimies pyytää yritykseltä selvitystä asiasta. Mikäli yritys ei pysty todistamaan irtisanomisia lailliseksi, pyrkivät osapuolien lakimiehet neuvottelemaan sopivan korvauksen maksamisesta. Oikeuteen asti etenevät tapaukset ovat melko harvinaisia, sillä myös yritykset suojelevat mainettaan. Jos kiista kuitenkin etenee oikeuteen, toimii liiton lakimies jäsentensä edustajana.

Lainvastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta maksettava korvaus määräytyy työsopimuslain perusteella. Työtä ei voi saada takaisin, mutta maksimikorvauksena entinen työntekijä voi saada kahden vuoden palkan. Korvauksen summa määräytyy sen mukaan, miten irtisanomisessa on menetelty ja kuinka törkeänä sitä pidetään.

Anna Väre