Työhyvinvointi

Taklaa työuupumus ajoissa – uupumuksesta toipuneiden oivalluksia

28.10.2020 klo 13:45

Työyhteisössä hoetaan kiirettä kuin mantraa, ylitöitä paiskitaan salaa pomolta ja väsymys hyväksytään osaksi perhe-elämää. Toisinkin voisi olla. Työuupumuksesta toipuneiden oivallukset auttavat rakentamaan arkea, jota jaksaa.  ​

Kun toimittaja Rosanna Marila oli toipunut työuupumuksesta, hän koki tärkeäksi pysähtyä aiheen äärelle. Marila halusi tietää, miksi me emme osaa levätä. Hän päätti haastatella eri alojen ammattilaisia, jotka olivat kokeneet työuupumuksen ja selvinneet siitä. Tarinat on nyt koottu Työuupumuskirjaksi (Docendo, 2020).

Kirjaa lukiessa käy selväksi, että ylikuormittuminen voi kohdata aivan ketä tahansa iästä, ammatista, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Haastateltavien kokemukset osoittavat kuitenkin lohdullisesti, että kuka tahansa voi myös selvitä uupumuksesta.

Töitä paiskitaan jopa salaa pomolta

Työuupuneita tavatessaan Rosanna Marila on huomannut, että monia uupuneita yhdistää suorittaminen. Suorittaja tekee työtä liikaa, täysillä tai sekä että. Suorittaja ei pysähdy kiittämään itseään saavutuksistaan, vaikka työt valuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Hän saattaa hylkiä myös muiden antamia kiitoksia.

Koronasyksyn aikana Marilan korviin on kantautunut huolestuttavaa viestiä kotikonttoreilta.

– Jotkut etätyöläiset ovat myöntäneet, että nyt jos koskaan on hyvät mahdollisuudet tehdä ylitöitä salaa esimieheltä. Jos liiallista työkuormaa joutuu piilottelemaan muulta työyhteisöltä, hälytyskellojen pitäisi totisesti soida, hän huomauttaa.

Jotta töissä voi jaksaa, töitä ei pidä tehdä vapaa-ajalla näyttääkseen tehokkaammalta kuin työkaverit. Paitsi vapaapäivistä myös stressaavien projektien välisistä suvantovaiheista on voitava nauttia hyvällä omallatunnolla.

Marila pitää työyhteisön tervehenkistä kilpailua hyvänä motivaattorina, mutta varoittaa kilpailun vääristymisestä.

Ei ole terveellistä, jos työyhteisössä hoetaan kiirettä mantran lailla. Kiire ei tee hyvää työntekijää eikä ole ihmisarvon mittari.

Yksi tärkeä työuupumusta ennaltaehkäisevä teko on oman jaksamisen tarkkailu. Vapaa-ajalla ei tarvitse juosta maratoneja, mutta voimia on riitettävä asioihin, jotka tuottavat itselle iloa. – Arjessa on oltava voimavaroja ystäville ja perheelle, Marila muistuttaa. – Jos ei ole, on aika hakea apua. Mitä nopeammin väsymykseen puututaan, sitä helpommalla sekä uupunut että työnantaja selviävät.

Työuupumuksen ei tarvitse opettaa

Työuupumus voi opettaa ja kasvattaa. Uupumuksesta toipuneita tavatessaan Rosanna Marila on kuitenkin huomannut, että kaikille uupumus ja siitä elpyminen eivät ole olleet voimaannuttavia kokemuksia.

On ymmärrettävää, että jotkut kokevat raskaana ajatuksen, että työuupumuksen jälkeen töihin pitäisi palata jollain lailla valaistuneena ja ylevämpänä, Marila sanoo. – On aivan ok, ettei työuupumuksesta opi. Riittää, että siitä selviää. Ja siitä kyllä selviää!

Vaikka työuupumuksen ei tarvitse olla oppimiskokemus, se laukaisee joskus isoja ajatuskulkuja omaan identiteettiin liittyen. Marilan haastattelemat työuupuneet ovat löytäneet monenlaisia selviytymiskeinoja, jotka auttavat heitä torjumaan työuupumuksen uusiutumista. Monia haastateltuja yhdistää se, että uupumuksesta toivuttuaan he ovat lakanneet todistelemasta kyvykkyyttään muille. Sen sijaan he ovat ryhtyneet rakentamaan omien arvojensa mukaista, itsensä näköistä elämää.

Kirjaan haastateltu lähihoitaja hakeutui uupumuksen jälkeen vanhusten parista ensin mielenterveys- ja päihdeyksikköön, sitten auttamaan nuoria. Kolmesti työuupunut vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto kertoi oppineensa tervettä itsekkyyttä ja ein sanomista. Hän myös muutti alueelle, jossa on rauhallisempi elämänrytmi. Yksi haastateltavista kertoi ymmärtävänsä nyt paremmin sitä, millainen ihminen on ja oivaltaneensa, että hänellä on oikeus olla juuri sellainen kuin on. Eräs haastateltavista luopui työstään ja avioliitostaan, eikä näe tapahtunutta epäonnistumisena vaan yhden elämänvaiheen päätöksenä. Yksi vaihtoi työpaikkaan, jonka arvot ovat paremmin linjassa hänen omien arvojensa kanssa.

Vastuu työhyvinvoinnista on esimiehellä

Työuupumuksen ei siis tarvitse olla oppimiskokemus, mutta jonkin on muututtava, jotta uupumus ei uusiudu. Aina muutosten ei tarvitse olla suuren suuria vaan ratkaisuja voi hakea työtehtäviä ja -päiviä tuunaamalla.

Jos työntekijä joutuu jäämään sairauslomalle, esimies voi järjestellä työnkuvaa sopivammaksi työntekijän paluuta ajatellen. Marila kannustaa esimiehiä tarjoamaan konkreettista apua myös ennaltaehkäisevästi. – Pyydä voipunutta työntekijää listaamaan käynnissä olevat projektinsa ja kerro, mitkä niistä hän voi jättää tekemättä. Suorittajalle on turha sanoa, että tee kaikki työt, mutta tee ne tavallista rennommin, Rosanna Marila sanoo.

Kiireistä työntekijää Marila kannustaa kysymään esimieheltä suoraan, minkä projektin voi siirtää myöhemmäksi. – Näin voi viestittää, että osaa ja haluaa ottaa vastuuta omasta kalenteristaan. Fiksu esimies arvostaa tällaista toimintatapaa.

Marila toivoo, että työpaikoilla keskusteltaisiin useammin myös mahdollisuudesta lyhyempään työpäivään tai työviikkoon, myös ennaltaehkäisevästi. – Meillä on Suomessa tapana hokea, että osa-aikatyön tekeminen ei onnistu. Mutta onko asiaa lopulta edes otettu puheeksi työpaikalla? Olen nähnyt, että osa-aikatyö voi onnistua, ja jopa tosi kovissa positioissa.

Korona-aika on muuttanut työntekoa. Esimiehille uudenlainen tilanne on luonteva paikka kokeilla erilaisia tapoja olla johdettavien kanssa. Marila suosittelee esimiehiä raivaamaan kalentereistaan tilaa puhelinkeskusteluille työntekijöiden kanssa. – Kysy, mitä työntekijälle ihan oikeasti kuuluu. Empaattisuus ei maksa mitään, mutta lisää hyvinvointia ja sitä kautta työntekijän sitoutumista yritykseen, hän sanoo.

Rosanna Marila toivoo, että työpaikoilla olisi muutenkin enemmän tilaa sosiaalisille suhteille. – Ei ole työnantajalta pois, jos työporukka joskus istuu lounaalla pidempään.

On tärkeää, että töissä on aikaa kohdata ihminen ihmisenä, ei vain työroolin takaa.

Esimiehellä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia johdettaviensa jaksamisesta. Marila on huomannut, että lopulta työhyvinvointi rakentuu pienistä arjen teoista, joissa esimies voi näyttää mallia. – Lähde ajoissa töistä äläkä viestittele työntekijöille työajan ulkopuolella, hän sanoo.

Siinä vinkki, joka auttaa esimiestä huolehtimaan samalla omasta jaksamisestaan.

 

Kuvassa Rosanna Marila. 

Toimittaja: Liina Hurri
Kuvaaja: Liisa Valonen