Syntyvyys on ollut Suomessa laskussa seitsemän peräkkäistä vuotta. Tämä vaikuttaa talouskasvuun ja eläkejärjestelmään.

Varman toimitusjohtaja Risto Murron mukaan Suomi on Pohjoismaisessa vertailussa leimautumassa väestöpohjansa takia alhaisen kasvun alueeksi. Syntyvyyden lasku ja työvoiman väheneminen vaikuttavat viiveellä myös julkisen sektorin ja eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Jos eläkemaksujen maksajien määrä vähenee, myös uusi eläkeremontti tai eläkemaksujen korotuksetkin todennäköisesti toteutuvat.

Syntyvyyden laskun syitä ei tiedetä

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mielestä yhteiskunnan ei pitäisi yrittää vaikuttaa ihmisen toivelapsilukuun mutta kuitenkin siihen, ettei lapsen saaminen lisäisi taloudellista epävarmuutta. Vaikutusta voisi olla myös perhevapaauudistuksella ja sillä, miten perheystävällisiä yksittäiset yritykset ovat.

Syntyvyyttä helpompaa on vaikuttaa maahanmuuttoon. Risto Murto uskoo nettomaahanmuuton lisääntyvän ja huomauttaa, ettei kaikkia toimintoja saada nytkään hoidettua ilman maahanmuuttajia.

Suomen heikkoutena hän pitää korkeasti koulutettujen integrointia. Suomen hyvä korkeakoulujärjestelmä voisi olla vetovoimatekijä, mutta kyky työllistää ulkomaiset opiskelijat valmistumisen jälkeen on heikko.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kauton mukaan syntyvyyden lasku oli nähtävissä eläkejärjestelmän kestävyyttä koskevissa laskelmissa jo vuonna 2016. Jos syntyvyys jää pysyvästi alemmalle tasolle, paine nostaa eläkemaksuja kasvaa.

Työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on kuitenkin vahvistunut viime vuosien aikana, mikä on hyvä asia tuleviin eläkemaksuihin kohdistuvien paineiden tasoittamista ajatellen.

 

Lähde: Eläketurvakeskus, Kauppalehti