ManpowerGroup on jälleen julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksensa, jossa kartoitetaan maailmanlaajuisesti hankalimmin täytettäviä työtehtäviä. 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista yli 42 000 työnantajasta koki oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi. Luku on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeisenä aikana. Suomessa osaajapula on vaikeutunut merkittävästi – vuodentakaisesta 22 prosentin osuudesta olemme nousseet 37 prosenttiin, mikä on globaalin keskiarvon tuntumassa.

Sekä maailmalla että Suomessa työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää kädentaitoja ja teknistä osaamista vaativia ammattitehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat.

Vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2016:

Ammattityöntekijät

Autonkuljettajat

Myynnin ammattilaiset

Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset

Laskentatoimen ja rahoituksen asiantuntijat

Siivoojat

Insinöörit

Johtajat

Hotelli- ja ravintolahenkilöstö

Sairaanhoitajat

Vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2015:

Ammattityöntekijät

Autonkuljettajat

Myynnin ammattilaiset

Hotelli- ja ravintolahenkilöstö

Johtajat

Sairaanhoitajat

Suorittavan työn tekijät

Esimiehet

Sihteerit, assistentit, toimistotyöntekijät

Insinöörit

Osaajapulassa suuria maakohtaisia eroja

Suomessa rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi vuodentakaisesta. Vaikeimmin täytettävien tehtävien kärkikolmikko – ammattityöntekijät, autonkuljettajat ja myynnin ammattilaiset – on pysynyt muuttumattomana. Uutena tulokkaana top 10-listalla ovat lääkärit ja muut terveydenhoidon ammattilaiset, mikä kertoo erityisesti yksityisen terveydenhoitoalan voimakkaasta kasvusta. Sen sijaan pula sairaanhoitajista on vuoden aikana lieventynyt.

Maailmalla yksi suurimmista muutoksista näkyy IT-henkilöstön nousussa listan 2. sijalle.

IT-osaajien kysyntää lisäävät erityisesti digitalisaation, automatiikan ja robotiikan nopea kasvu, samoin kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan tehtävät panostukset ja näiden markkinoiden voimakas kasvuennuste. Suomessa IT-osaajat eivät kuitenkaan yllä top 10-listalle. Suomessa isot yritysmuutokset ovat pitäneet huolen siitä, että osaajia on vapautunut markkinoille koko ajan. Se ei silti tarkoita, etteikö markkinoilla olisi vaikeuksia löytää jatkuvasti kehittyvien teknologioiden edellyttämää IT-asiantuntemusta.

Maailmanlaajuisesti osaajapulasta kärsivät eniten työnantajat Japanissa, jossa osaamispulaa mittaava luku oli tutkimuksen korkein, 86 prosenttia. Suuri pula osaajista on myös Taiwanissa (73 %), Romaniassa (72 %), Hong Kongissa (69 %), Turkissa (66 %) ja Bulgariassa (62 %).

Reilusti yli keskiarvon osaajapula on suurissa talouksissa: Saksassa (49 %), Intiassa (48 %) ja USA:ssa (46 %).

Tulokset ovat reilusti alle keskiarvon monessa tutussa Euroopan maassa: Norjassa (16 %), Alankomaissa (17 %), Isossa-Britanniassa (18 %), Irlannissa (20 %) ja Sveitsissä (20 %). Ruotsissa ollaan Suomen tasolla, mutta vaikeimmin täytettävien tehtävien kesken on paljon eroja.

Vähiten osaajapulasta kärsivä maa on Kiina, jossa vain 10 % työnantajista raportoi rekrytointivaikeuksista. Tulos kuvastaa Kiinan talouden huomattavaa hidastumista. Huippuvuonna 2010 jopa 40 % työantajista kamppaili osaajapulan kanssa.

Taustalla pula hakijoista ja osaamisen puute

Kolme tärkeintä syytä työpaikkojen täyttämisen vaikeuteen ovat Euroopassa ja Suomessa yhtenevät: hakijoiden puute, hakijoiden teknisen osaamisen puute sekä työkokemuksen puute. Lähes joka kolmas suomalainen työnantaja sanoo, että hakijoita ei ole riittävästi tai ollenkaan. Teknisen osaamisen merkitys rekrytointivaikeuksien syynä on kuitenkin vähentynyt vuoden aikana. Yritykset ovat vähitellen muuttamassa painotuksiaan, mikä näkyy myös hakukriteerien muutoksina. Kun aikaisemmin korostettiin ns. kovaa osaamista ja substanssia, nyt puhutaan yhä useammin hakijan potentiaalista, mukautumiskyvystä ja asenteesta.

Neljäntenä rekrytointia eniten vaikeuttavana tekijänä mainitaan hakijoiden työyhteisötaitojen puute. Nämä ns. pehmeät taidot liittyvät siihen, miten työyhteisössä toimitaan, tehdään yhteistyötä, ollaan vuorovaikutuksessa, ratkaistaan ristiriitatilanteita, noudatetaan työpaikan sääntöjä tai käyttäydytään yleisesti. 6 % työnantajista ilmoitti, että työnhakijat odottavat parempaa etupakettia kuin on tarjolla; sen sijaan liian korkea palkkavaatimus nousi esille enää 1 % osuudella.

Työnantajien suhtautuminen osaajapulan ratkaisukeinoihin muuttunut

Tutkimustulokset osoittavat, että yritykset ovat viimeisen vuoden aikana heränneet osaamistarpeiden nopeaan muutokseen ja ryhtyneet toimiin. Ratkaisuja haetaan nyt suuntaamalla huomio oman henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen mukaan yli 50 % työnantajista sanookin nyt kehittävänsä omaa henkilöstöään täyttääkseen avoimia rooleja, kun luku vielä vuosi sitten oli vain 20 %.

Suomi erottautuu myönteisesti oman henkilöstön kehittämisessä: meillä 64 % työnantajista kouluttaa ja kehittää henkilöstöään vastatakseen osaajapulaan. Lisäksi 55 % kartoittaa vaihtoehtoisia hakijoiden hankintalähteitä ja 38 % suuntaa rekrytointia perinteisen hakijakannan ulkopuolelle.

Ruoho voi olla vihreää myös omalla pihalla

On selvää, että kiristyvässä kilpailussa pärjäävät parhaiten ne yritykset, jotka ymmärtävät osaamisen jatkuvan kehittämisen merkityksen. Kehittämisen toinen, vähintään yhtä tärkeä vaikutusalue on henkilöstön sitoutuminen omaan työhönsä ja työnantajaansa. Ihmiset haluavat kehittää ammattitaitoaan, ja työnantajien odotetaan tarjoavan siihen mahdollisuuksia sekä kannustavan ottamaan lisää vastuuta ja opettelemaan uusia tehtäviä. Samaan aikaan yksi työnantajien valitus ja huolenaihe on kuitenkin henkilöstön sitoutumisen puute.  Työnantajien on opittava lukemaan paremmin työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden kirjoa ja kannustettava oppimiskyvyn ja -halukkuuden ylläpitämiseen innostusta ja sitoutumista lisäävällä tavalla.

ManpowerGroupin vuosittaiseen Talent Shortage -tutkimukseen osallistui yli 42 000 työnantajaa 43 maasta. Tutkimus kartoitti osaajapulan vaikutuksia globaaleihin työmarkkinoihin ja liiketoimintaan sekä työnantajien näkemyksiä siitä, miten tiettyjen alojen osaajapulaan vastataan.

Lähde: ManpowerGroup Oy