Suomalainen vappu on aina ollut kaupunkilainen juhla. Vappua on silti vietetty usein myös maaseudulla sekä ennen vanhaan talonpoikaiston ja herrasväen piirissä.

Vappuperinteiden mukaan joillakin Etelä-Suomen alueilla poltettiin vapputulia ja samalla oli tapana harjoittaa karjan menestystä edistävää taikuutta. Vappuun yhdistettiin usein myös pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanha kirkollinen luonne. Vappu on aina ollut keväinen juhla. Silloin muun muassa maaseudun pappiloissa pidettiin kutsuja.

Oma merkityksensä vapun perinteiseen juhlintaan toi se, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat ja kevättä juhlistaessa pidettiin myös ulkoilmakonsertteja.

Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli jo pitkään kuulunut myös pappiloiden vappuun. Aatelisto järjesti Suomessa 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä tietenkin voitti. 1800-luvulla säätyläisvappuun sulautui nykyisinkin aktiivinen ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.

Ylioppilaiden vappu

Ylioppilaiden vapunvieton lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: uskottiin, että näin saatiin voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään. Myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet kiersivät talosta taloon laulamassa kevään tuloa.

Ylioppilaat saattoivat viettää vappua osakuntajuhlana, johon kuuluivat puheet, juhlajuomat ja laulutervehdykset. 1800-luvun lopulla ylioppilaiden kevätjuhlan pitoajaksi vakiintui toukokuun ensimmäinen päivä.

Vappupäivä vapaa jo vuodesta 1944

Vuonna 1944 Suomessa säädettiin laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijöiden vapaapäiväksi. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, ja sille on annettu nimi suomalaisen työn päivä.

Osa suomalaisista ei hyväksynyt työläisvappua, mutta ei railakas ylioppilasvappukaan ollut kaikkien mieleen. Muodostui ongelmaksi, että miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua. Tämän vuoksi vappua markkinoitiin Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä iloisena kevätjuhlana, niin sanottuna kevään tulon merkkipäivänä. 1930-luvulta lähtien vapunjuhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivästä sitä edeltävään päivään, vappuaattoon.

Sima kuuluu vappuun

Sima on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Sitä nautitaan koko perheen juhlajuomana. Myös kuohuviini ja samppanja ovat vakiinnuttaneet paikkansa vapun juhlajuomina. Vappulounas kuuluu monen ohjelmaan. Vapun ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Vappuna tavataan ystäviä ja nautitaan alkavasta keväästä. Monelle vappu on myös mökkikauden aloitukseen liittyvä juhla.

Lähde: Wikipedia

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.