Vaikka väestöllä menee edelleen varsin hyvin, vuoden 2013 näkemykset hyvinvoinnista ovat kääntyneet Sosiaalibarometrin mukaan lievään laskuun.

Valtaosa Sosiaalibarometrin vastaajista on sitä mieltä, että eriarvoisuus on kasvanut koko maassa. Lähes kolme neljäsosaa arvioi hallituksen epäonnistuneen köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteessaan. Tästä huolimatta vain runsas kolmasosa vastaajista arvioi perusturvaetuuksien tason riittämättömäksi. Osa korottaisi perusturvaa, mutta sosiaali- ja terveysjohtajista viidesosa ei korottaisi mitään etuuksia.

Vastaajien mukaan eriarvoisuutta ei pysäytetä kehittämällä palveluita tai tulonsiirtoja. Vastaajat korostavat muita yhteiskuntapolitiikan lohkoja, kuten työllisyyden hoitoa. Eriarvoisuuden vähentämiseksi ei ole helppoja ratkaisuja – tästä kertoo sekin, että runsaalla viidesosalla vastaajista ei ollut keinoja sen vähentämiseksi.

Hallitus epäonnistunut köyhyyden vähentämisessä

Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä nykyhallitus on epäonnistunut kärkitavoitteessaan vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Näin, arvioi lähes kolme neljäsosaa vastanneista kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan toimistojen johtajista sekä TE-toimistojen johdosta.

Vastaajat pitävät työttömyyttä ja toimeentulo-ongelmia suurimpana uhkana väestön hyvinvoinnille. Erityistä kritiikkiä saa osakseen vuoden 2013 alussa toteutettu työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus.

TE-toimistojen johtajia huolestuttaa etenkin pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi. Heidän arvionsa mukaan pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat henkilökohtaista asiakaspalvelua, mutta nimenomaan sitä TE-palveluiden uudistus on heikentänyt.

Osa puolueista on valmiita jäädyttämään sosiaaliturvan indeksikorotukset. Jos sosiaaliturvan taso jää jälkeen hintojen noustessa, se kasvattaa tarvetta toimeentulotukeen. Jos halutaan tukea työllistymistä, on pidettävä huolta sosiaaliturvan tasosta ja vähennettävä riippuvuutta toimeentulotuesta.

Vaikka toimeentulo-ongelmia pidetään uhkana väestön hyvinvoinnille, vain noin kolmannes Sosiaalibarometrin vastaajista pitää perusturvaetuuksia riittämättöminä. Yleisimmin haluttaisiin korottaa vähimmäismääräisiä ensisijaisia etuuksia, kuten minimisairauspäivärahaa tai työttömän peruspäivärahaa.

Pitkäaikaistyöttömän työllistymisen esteitä ovat mm.

  • 82 % työnhakijoista ei halua työtä asuinkuntansa ulkopuolelta
  • 77 % kokopäivätyötä ei ole tarjolla
  • 72 % yrityksistä ei palkkaa taloudellisista syistä
  • 63 % yritysten asenteista vaikeuttaa työllistymistä
  • 30 % kuntien asenteista vaikeuttaa työllistymistä
  • 15 % järjestöjen asenteista vaikeuttaa työllistymistä.

Mikä Sosiaalibarometri?

- Ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista sekä palvelujärjestelmän muutoksesta.

- SOSTE tutkii sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -palveluiden tilaa ja ennakoi niiden muutoksia ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta. Tutkimustieto on SOSTEn vaikuttamistoiminnan perusta.

- Joka vuosi nopealla aikataululla tehtävä Sosiaalibarometri kertoo, mitä palveluista vastaavat johtajat, kuten sosiaali- ja terveysjohtajat ja Kelan aluejohtajat ajattelevat omasta toimialastaan ja ihmisten hyvinvoinnin kehityksestä. Vuosittain toistuvien kysymysten lisäksi kunkin vuoden barometrillä on omat ajankohtaiset erityisteemansa.

- Aineisto kerätään aina vuoden vaihteessa ja valmiita tuloksia saadaan jo keväällä. Sosiaalibarometriä on tehty vuodesta 1991, joten barometrit kertovat monien teemojen trendit jo lähes 25 vuoden ajalta.

Lisätietoja:

tutkija Tyyne Hakkarainen, SOSTE ja pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE