Hei työntekijä, milloin viimeksi mietit brändiäsi? Koska maineesi on olemassa joka tapauksessa, kannattaa sen ylläpitoon valita juuri itselle mieluisimmat tavat ja kanavat.

Henkilöbrändäyksen tärkeydestä on viime vuosina kohkattu paljon myös asiantuntijoiden ja työnhakijoiden kohdalla. Brändäys vaatii työtä ja aktiivisuutta, mutta henkilöbrändimme, eli rekrytoijien, työnantajien ja asiakkaidemme käsitys meistä, syntyy myös ilman suurempia ponnisteluja – halusimme tai emme.

Amazonin toimitusjohtaja Jeff Bezos kiteyttää ajatuksen nasevasti: brändisi on sitä, mitä ihmiset puhuvat sinusta kun poistut huoneesta.

– Maine syntyy varsin arkisista asioista, kuten siitä ollaanko ajoissa vai myöhässä, iloinen vai murjotetaanko. Kokonaisuutena henkilöbrändiin vaikuttavat osaaminen ja persoona sellaisena kun ihmiset ne kokevat, some-rekrytoinnin asiantuntija Tom Laine sanoo.

Laine on paitsi kokenut rekrytoija, myös LinkedInin verkostunein suomalainen. Hänelle LinkedIn on tuonut paitsi pari työpaikkaa, myös paljon apua rekrytointeihin. Ja toki Laine on sen avulla myös brändännyt itseään.

Löydä omat kanavat

Laine on käyttänyt LinkedIniä aktiivisesti vuodesta 2004, jolloin väline ”räjäytti hänen tajuntansa”. Startup-ihmisenä hän oli jo pitkään kokenut tarvetta välineen tarjoamalle sosiaalisuudelle, joka mahdollisti tiedonjaon ja verkostoitumisten useiden toimijoiden välillä.

Laine aloitti lataamalla profiiliinsa koko monipuolisen työhistoriansa korostaen vahvuuksiaan ja erityisesti niitä asioita, jotka häntä kiinnostivat ja joiden parissa hän halusi työskennellä. Samaa hän suosittelee myös muille.

Vaikka LinkedIn on ammatillisena kanavana tärkeä, voi oman alan rekrytoijia ja työnantajia tavoittaa myös muualla.

– Kannattaa miettiä, mitkä ovat itselle luontaisia tapoja ja kanavia näkyä ja osallistua. Jos osaaminen on visuaalisesta, voivat YouTube tai Pinterest tarjota aivan yhtä toimivan kanavan oman ammattikunnan tavoittamiseen. Jos asioita tekee pakosta ja vastahakoisesti, on pitkällä aikavälillä vaikeaa saavuttaa hyviä tuloksia.

Hyvä kiertää takaisin

Hyväksi todettu tapa tunnettuuden kasvattamiseen on jakaa tietoa tärkeinä ja kiinnostavina pitämistään aiheista. Sitä voi tehdä puhumalla, kirjoittamalla, kuvaamalla tai osallistumalla kiinnostaviin keskusteluihin verkossa tai erilaisissa tapahtumissa.

– Tärkeintä on, ettei yritä myydä mitään vaan enemminkin antaa ilmaiseksi. Kun laittaa hyvää kiertoon, tulee se kyllä aikanaan takaisin.

Laineen mukaan juuri tämä yhdistää henkilöbrändäystä menestyksekkäästi tehneitä ihmisiä.

– He keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja tarjoavat siihen liittyvää tietoa runsaasti ja ilmaiseksi. Niin he jäävät mieleen ja kun tarve tulee, heidän puoleensa käännytään. Osa heistä satsaa myös ulkoisiin tekijöihin, joilla he jättävät muistijäljen itsestään.

F-Securen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppösellä on poninhäntänsä ja Peter Westbackalla punainen hupparinsa, vaikka firma välillä vaihtuu. Lakinainen Elina Koivumäki puolestaan on valinnut ilmeeseensä vaaleanpunaisen värin, joka on alalla epätyypillinen.

– Ennen muuta heillä kuitenkin on substanssi hallussa. Kestävä henkilöbrändäys ei voi perustua mihinkään muuhun.

Kulissit eivät kestä

Rekrytoijana Laine on nähnyt myös ilmiön kääntöpuolen. Hän aloitti uransa rekrytoijana Lontoossa vuonna 2006, jolloin hänen tehtävänään oli löytää kapean sektorin erikoisosaajia suuryritysten tarpeisiin. Hän huomasi taitavasti itseään markkinoivien ammattilaisten työllistyvän huippupesteihin jopa kaikkein parhaita osaajia nopeammin.

– Osa ihmisistä rakensi illuusiokulissia osaamisensa ympärille ja sai keikkaa ilman todellista osaamista. Tätä voi hyvin verrata valelääkäri-ilmiöön. Osaamisen feikkaus on mahdollista, mitä syvemmälle spesifiin osaamiseen mennään, sitä vähemmän rekrytoijat siitä ymmärtävät. Mutta lopulla siitä jää varmasti kiinni.

Suomen kokoisessa maassa Laine pitää vastaavaa pidemmän päälle mahdottomana.

– Tosin on Suomessakin ihmisiä, jotka todella aggressiivisesti brändäävät itseään.

Inhimillisyys kiinnostaa

Laine pitää henkilöbrändäystä myös yritysten kannalta merkityksellisenä. Kertoohan yksitäinen työntekijä yrityksestä huomattavasti verkkosivuja enemmän.

Oman osaamisen brändääminen vaatii tiettyä rohkeutta ja heittäytymistä. Itselle sopivan tyylin ja tavan voi löytää vain kokeilemalla. Hyviä vinkkejä omaan tekemiseen voi hakea oman alan vaikuttajia ja trendejä seuraamalla ja testata sitten samoja juttuja omalla tyylillä.

Välillä tietenkin menee myös hutiin, mutta siitä vasta oppiikin. Inhimillisyys on kuitenkin huomattavasti kiinnostavampaa kuin teeskennellä jotain, mitä ei ole olemassa.

 

Anna Väre