Vuoden 2013 työolotutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa, onko vastaaja ollut sairaana töissä edeltävien 12 kuukauden aikana.

Sairaudella ei tutkimuksen yhteydessä tarkoitettu mitä tahansa pientä nuhaa tai lievää päänsärkyä, vaan oloa, jolloin olisi oikeastaan pitänyt jäädä kotiin sairastamaan.

Noin puolet palkansaajista (49 %) kertoi työskennelleensä sairaana, naiset useammin (53 %) kuin miehet (44 %). Seitsemän prosenttia vastaajista (naiset 6 %, miehet 9 %) totesi, ettei ole sairastanut edeltävien 12 kuukauden aikana.

Naisilla yleisempää kuin miehillä

Sairaana työskennelleiden osuus voidaan laskea myös pelkästään heistä, jotka ylipäänsä ovat sairastaneet. Yhteensä 52 prosenttia sairastaneista palkansaajista oli ollut työssä, naisista 55 ja miehistä 49 prosenttia. Sairaana työskentely oli yleisintä yliopistosektorilla (52 %) ja kuntasektorilla (51 %), hieman vähemmän yleistä yksityissektorilla (48 %) ja etenkin valtiolla (44 %).

Ylemmät (49 %) ja alemmat (51 %) toimihenkilöt olivat työskennelleet sairaana hieman useammin kuin työntekijät (45 %). Sairauksilta välttyneiden osuus ei juuri vaihdellut sosioekonomisen aseman mukaan, mutta yliopistolla oli jonkin verran enemmän kokonaan terveinä pysyneitä kuin muilla sektoreilla.

Yleisintä ruuhkavuosina

Sairaana työskentely on yleisintä ruuhkavuosina. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat 55 prosenttia ja 35–44-vuotiaista 53 prosenttia oli työskennellyt sairaana. Myös 15–24-vuotiaista yli puolet (52 %) oli mennyt sairaana töihin.

Sen sijaan 45–54-vuotiaista 46 prosenttia ja yli 55-vuotiaista ainoastaan 41 prosenttia oli työskennellyt sairaana.

Miksi työskentelet sairaana?

Sairaana työskennelleiltä tiedusteltiin syytä siihen, miksi he olivat tehneet sairaana työtä. Heille esitettiin neljä väittämää, joihin voi vastata kyllä tai ei. Yleisin syy poissaolojen välttämiseen oli se, ettei haluttu lisätä työtovereiden taakkaa (58 %, naiset 63 %, miehet 52 %). Puolet (49 %) sairaana työskennelleistä palkansaajista oli myös pelännyt, että työt kasautuisivat poissaolojen vuoksi (naiset 50 %, miehet 46 %).

Kolmanneksi yleisimmäksi syyksi nousivat taloudelliset syyt kuten palkan menetys, joka kuitenkin oli ollut syynä sairaana työskentelyyn harvemmalla kuin joka kymmenennellä (8 %, naiset 7 %, miehet 8 %). Hyvin harva (molemmat sukupuolet 5 %) oli myöskään pelännyt asemansa vaarantumista poissaolojen vuoksi.

Ylemmillä toimihenkilöillä töiden kasautuminen oli yleisin syy (74 %) tehdä sairaana töitä, ja työtovereiden taakan helpottaminen vasta seuraavaksi yleisin (53 %).

Alemmilla toimihenkilöillä (64 %) ja työntekijöillä (56 %) työtovereiden liiallinen työtaakka oli suurin syy välttää poissaoloja, työntekijöillä painottui myös ansiomenetys enemmän (14 %) kuin muilla.

Alle 25-vuotiaille palkansaajille työtovereiden työtaakka (64 %), taloudelliset syyt (22 %) ja aseman vaarantuminen (11 %) olivat tärkeämpiä syitä välttää poissaoloja jopa sairaana. Töiden kasautumista taas pelättiin eniten 35–54 -vuotiaiden (52–53 %) joukossa.

 

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimus 2013

Kommentit

2

mustamaalattu

Olin huono ihminen jos sairastin pidempään kuin muut ja piti mennä töihin kesken sairastelun.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.