Tiesitkö, että sähköiset allekirjoitukset on tunnustettu oikeudellisesti päteviksi jo parikymmentä vuotta? Moni tulostaa sopimukset edelleen paperille ja allekirjoittaa ne käsin, aivan turhaan. Aivan viime vuosina sähköisen allekirjoituksen edut on alettu ymmärtää – ajansäästö ja luotettavuus perinteiseen allekirjoitukseen nähden ovat huomattavat.

 

Mikä on sähköinen allekirjoitus?

Sähköisenä allekirjoituksena pidetään mitä tahansa digitaalisessa muodossa oleva tietoa, joka voidaan katsoa hyväksyväksi vastaukseksi johonkin tarjoukseen. Jos esimerkiksi vastaat sähköpostitse sinulle esitettyyn sopimusehdotukseen “OK, terveisin Jani”, voidaan sinun katsoa sähköisesti allekirjoittaneen sopimuksen.

Allekirjoitus on tärkeä ymmärtää lähinnä todisteeksi siitä, että olet hyväksynyt sinulle tehdyn tarjouksen. Allekirjoituksen muodolla tai teknologialla ei ole siis merkitystä allekirjoituksen oikeusvaikutusten kannalta.
 

Onko sähköinen allekirjoitus pätevä?

Sähköinen allekirjoitus on lailla vahvistettu päteväksi tavaksi viimeistellä sopimukset Suomessa ja koko EU:ssa.
 

Millaisia erilaisia sähköisiä allekirjoituksia on?

Sähköisellä allekirjoituksella ei tarvitse perinteisen allekirjoituksen tapaan olla mitään graafista ulkomuotoa, jonka voi silmällä tunnistaa tietyn henkilön tekemäksi. Allekirjoitus voi olla pelkästään järjestelmään syntynyt koodijono, kunhan se voidaan katsoa hyväksynnäksi tiettyyn tarjoukseen.

Yksi tapa tehdä sähköinen allekirjoitus on tunnistautua omassa verkkopankissaan, mitä käytetään erityisesti viranomaisasioinnissa. Nousevana vaihtoehtona on sormella älypuhelimen näytölle piirrettävä allekirjoitus, joka muistuttaa ulkoisesti perinteistä allekirjoitusta. Sopimuksen pätevyyden kannalta ei ole merkitystä, kumpi allekirjoitustapa on käytössä.

 

Onko verkkopankkitunnistautuminen varma tapa tunnistaa sopijakumppani?

Useilla palveluntarjoajilla sähköinen allekirjoitus tarkoittaa käytännössä verkkopankkitunnistautumista. Verkkopankkitunnistautumisen etuna on pidetty varmahkoa tietoa siitä, että allekirjoituksen on todella tehnyt se henkilö, jonka nimissä tunnistautuminen on tehty. Pitkien tunnuslukujen syöttäminen ja avainlukulistojen pyörittäminen on kuitenkin koettu hankalaksi, mikä on vähentänyt innostusta tähän allekirjoitustapaan.

Varmuutta allekirjoittajan henkilöllisyydestä ei voida myöskään taata. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2016:73 yksityishenkilö joutui vastuuseen kuluttajaluottosopimuksesta, jonka hänen puolisonsa oli oikeudettomasti tehnyt hänen verkkopankkitunnuksiaan käyttäen.

 

Mullistaako sormiallekirjoitus sähköisen allekirjoittamisen markkinat?

Sormella älypuhelimen näytölle piirrettävää allekirjoitusta on pidetty käytettävyydeltään helpompana sähköisen allekirjoittamisen tapana. Tämä tapa on käytössä esimerkiksi Sopimustiedon palvelussa, joka kuuluu Oikotielle. Sopimustiedon allekirjoituksesta jää verkkopankkitunnistautumisen tapaan vahvat tekniset todisteet allekirjoituksen syntyperästä. Erotuksena on se, että pankkitilin sijaan allekirjoituksen voidaan näyttää tulleen tietyn puhelinliittymän haltijalta.

Puhelinliittymä on nykyaikana vahvassa yhteydessä haltijaansa. Sormenjälkitunnistusten ja muiden suojamekanismien myötä puhelinta ei voi käytännössä käyttää kukaan muu kuin puhelimen oikea omistaja. Mahdollisessa riitatilanteessa henkilön on liki mahdotonta kiistää allekirjoituksensa aitoutta, jos allekirjoituksen voidaan näyttää tulleen hänen puhelimestaan.

Puhelin on helpompi varastaa kuin verkkopankkitunnukset – vai onko? Vuonna 2018 asetelma on jo toisin päin. On syytä olettaa, että sähköisen allekirjoituksen standardiksi nousee nimenomaan näytölle piirrettävä allekirjoitus. Onhan se helpompi ja luotettavampi.

 

Miten yritys hyötyy sähköisestä allekirjoituksesta?

Kynällä tehty allekirjoitus on jälkikäteen tarkasteltuna ainoastaan mustejälki paperilla. Se tuntuu viralliselta, mutta jos sopijakumppanisi kieltää allekirjoituksensa aitouden, näyttövelvollisuus allekirjoituksen aitoudesta on sinulla. Sähköisen allekirjoituksen tekniset todisteet kutistavat mahdollisuuksia vilunkipeliin merkittävästi.

Sähköinen allekirjoitus voi luotettavuutensa ohella säästää vuositasolla kymmeniä tunteja esimerkiksi yrittäjän aikaa. Asiakirjan tulostaminen, allekirjoittaminen käsin, skannaaminen ja lähettäminen sopijakumppanille vie runsaasti aikaa. Erillisten tapaamisten järjestäminen pelkkien allekirjoitusten vuoksi vasta turhaa onkin – fiksu arvostaa aikaansa.

Ennakkoluulojen vastaisesti myös valtiot voivat näyttää tietä prosessien digitalisoimisessa: teknisenä edelläkävijämaana pidetyssä Virossa valtionjohto allekirjoittaa kaikki lait nykyään sähköisesti. Sähköinen allekirjoitus mahdollistaa merkittävät kustannussäästöt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

——

 

Voit kokeilla Sopimustiedon sähköistä allekirjoitusta maksutta täällä.

Kommentit

0

Nörtti

Virolaisten menetelmä on käytössä Suomessakin. Siis häh? HST-kortti on teknisesti sama asia kuin virolaisten henkilökortti. Ratkaisevia eroja on seuraavat: 1) Suomalainen ei saa kortin mukana kortinlukijaa -> korttia ei käytetä. 2) Viranomaisten ja yritysten tunnistautumista vaativat palvelut tukevat korttitunnistautumista heikosti -> korttia ei käytetä. 3) Kortin mukana tuleva softa ei sisällä tarvittavia ominaisuuksia -> korttia ei käytetä. Kaikki nämä seikat on mahdollista korjata, jos vain jotakuta kiinnostaisi. Esimerkiksi virolaisten softaa voi käyttää sellaisenaan, ja sen voi lokalisoida suomeksi ja ruotsiksi kuka tahansa milloin tahansa, koska se on avointa lähdekoodia. https://github.com/open-eid/ http://digisaatio.fi/wiki/Viro/Vertailu

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.