Rahasta kannattaa puhua työelämässä rohkeasti, ja sen ansaitsemiseen suhtautua realistisesti.

Parhaiten palkatuilla aloilla on usein yhteistä korkea koulutus, johtoasema tai tarkkaa erityisosaamista ja jatkuvaa koulutusta vaativat tehtävät kuten lääkärin tai lentokapteenin työt. Pienimpiä palkkoja ansaitaan esimerkiksi varasto-, myynti- ja huoltotöissä sekä avustus-, hoito- sekä tekstiilialan töissä.

Työstä maksettava palkka on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät; tieto-taito, (tulos)vastuut, työkokemus, henkilökohtaiset ominaisuudet kuten yhteistyötaito, organisaatioon liittyvät tekijät kuten kansainvälisyys ja toimiala. Rahapalkan lisäksi palkkaan voivat kuulua luontaisedut kuten ravinto- tai autoetu sekä verottomat henkilökuntaedut kuten terveydenhuolto ja henkilökunta-alennukset.

Onko palkka työn suurin motivaatio?

Vaasan yliopiston johtamisen yksikön professori Riitta Viitala määrittelee kirjassaan Henkilöstöjohtaminen mieluisan työn seuraavasti:

- Hyvä työ on riittävän haastavaa, siinä on saavutettavissa olevat palkkiot, hyväksytyt tavoitteet ja työympäristö on hyvä. Itse työn tulisi olla tarkoituksenmukaista ja työ tulisi nähdä osana tärkeämpää isoa kokonaisuutta, koska ihminen luonnostaan pyrkii löytämään selityksiä ja tarkoitusta omalle tekemiselleen.

Myös Uudenmaan TE-toimiston psykologi Tiina Tarvainen listaa palkan vain yhdeksi palaseksi mieluisassa työelämässä. Hänenkin kokemuksensa mukaan monelle tyydyttävin asia on, että kokee työllään olevan merkitystä.

Jos omaan työhön ei ole intohimoa, siinä ei viihdy tai se ei miellytä ilmapiirillään, muuttuu siitä saatava rahallinen korvaus tärkeämmäksi. Journalistiliitto tekee jäsenilleen työmarkkinatutkimuksia parin vuoden välein. Viimeisimmässä freelancer-toimittajien tutkimuksessa vuodelta 2012 ilmeni, että vapaa toimittaja tienaa noin 55% vähemmän kuin työsuhteinen toimittaja. Palkkioista huolimatta noin 67% haluaisi toimia jatkossakin freelancerina.

Puhu rahasta rehellisesti

Rahasta puhuminen on, rahvaanomaisesta maineestaan huolimatta, usein hyödyllistä. Esimerkiksi freelancer-töitä tekevien kannattaisi keskustella palkkioistaan, ja jopa pitää niissä jonkinlaista yhtenäistä linjaa. Poljetut palkkiot eivät hyödytä tekijäänsä, joka joutuu tekemään tuplatyön saadakseen saman rahan kuin joku toinen. Liian alhaiset palkkiot vetävät lopulta koko alan hinnoittelun pohjaan.

Palkkaneuvottelussa kannattaa argumentoida selkeästi ja perustellusti ja jättää yksityisasiat ja henkilökohtaiset talousasiat ulkopuolelle. Realistinen ymmärrys oman työpanoksen arvosta ja vertailutieto kilpailevien yritysten ja toimialan yleisistä palkoista ovat avaimet onnistuneeseen neuvotteluun.

- Hyvä kompromissi on sellainen, jossa molemmat osapuolet jäävät tyytymättömiksi, totesi Yhdysvaltain ulkoministerinä v. 1825-1829 ja arvostettuna senaattorina toiminut Henry Clay.

Satu Varjonen

Lähteet: Tilastokeskus, Kirkon työmarkkinalaitos ja Elinkeinoelämän keskusliitto

Viitala R. 2004, Henkilöstöjohtaminen, Edita Prima Oy, Helsinki, 4 painos

www.ekonomit.fi

Suomen Journalistiliitto