Herätyskello soi kello 5.00. Tuttua? Kun työmatka haukkaa päivästä 4-5 tuntia, kotona aika riittää vain pakollisiin rutiineihin.

Reilut 150 000 suomalaisista käy töissä pidemmän matkan päässä, toisessa maakunnassa. Pitkää työmatkaa tekevä on tyypillisesti 30–45-vuotias perheellinen asiantuntija, joka reissaa pääkaupunkiseudulle. Näin kertoo pendelöintiä tutkinut ekonomisti Satu Nivalainen, joka tutkii tällä hetkellä eläkkeitä Eläketurvakeskuksessa.

Nivalaisen mukaan pitkät työmatkat rasittavat henkisesti ja fyysisesti. Perheellisillä työmatka rasittaa yleensä koko perhettä, sillä työmatkoihin kuluva aika on pois perheen kanssa vietetystä ajasta.
Monelle pitkämatkalaiselle myös kaikenlaiset terveysoireet ovat tuttuja. Verenpaine nousee, väsymys on jokapäiväistä ja kiloja tulee helposti lisää, kun liikunta jää. Sosiaalinen elämä saattaa kaventua ja elämä pyörii vain työn ympärillä.

Pendelöijät tärkeitä

Vaikka pitkät työmatkat kuormittavat työntekijöitä, yhteiskunnalle pendelöijät ovat kuitenkin hyvin tärkeitä. He kantavat kaivattuja veroeuroja kaupunkeihin ja kuntiin, joissa töitä on usein kaupunkikeskuksia vähemmän.

Nivalainen muistuttaa, että jos kaikki pendelöijät muuttaisivat Helsinkiin asumaan,  tarvittaisiin monta sataatuhatta asuntoa lisää.
Reissaamisen kuormitusta voisi vähentää lisäämällä etätyömahdollisuuksia. Myös liikenneyhteyksien parantaminen on työmatkalaisten tukemista. Niin ikään pomojen joustavuus on tärkeää.

Pitkä työmatka hyödyksi:

• Jos työmatkasi on pitkä ja kuljet julkisilla liikennevälineillä, opettele nukkumaan matkalla.
• Työskentele työmatkalla, sillä se voi olla jopa tehokkaampaa kuin työpaikalla.
• Hyödynnä juna- tai bussimatkat lukemiseen, tulevan suunnittelemiseen tai kirjoittamiseen.
• Soita autoillessa työpuheluita. Muista handsfree!
• Pienennä arkiaskareiden kuormaa julkisilla liikennevälineillä liikkuessasi. Varaa lomamatka, selvitä, mistä lapsen kurahousut saa edullisimmin ja vastaile sähköposteihin.
• Rentoudu. Kuuntele musiikkia, neulo, virkkaa, lue tai kuuntele äänikirjoja. Myös maisemien katselu voi olla rentouttavaa.

Lähde: Talouselämä