Työkyöpeli

Pitäisikö etätyöstä puhuminen lopettaa kokonaan?

30.6.2020 klo 6:00 Työhyvinvointi

Asiantuntijatyö on muuttunut pysyvästi kevään aikana. Ennen koronaa etätyö puhutti säännöllisesti: onko lupaa työskennellä etänä vai ei ja jos ei, missä luottamus työntekijöihin luuraa. Pakko saneli työn tekemisen ehdot uudelleen ja nopeutti paikasta riippumattoman työskentelyn yleistymistä työpaikoilla kautta maailman. Olisko jo siis aika luopua koko etätyö-sanasta ja puhua ihan vaan työstä?

Monelle työnantajalle se oli shokki: yhtäkkiä kaikki työntekijät oli pakotettu työskentelemään jossain muualla kuin toimistolla esimiehen valvovan silmän alla. Yhtäkkiä oli pakko luottaa siihen, että hommat hoidetaan siitä huolimatta, missä työ fyysisesti tehdään. Teknologian ja yhteyksien oli taivuttava nopeasti tukemaan pikavauhtia edennyttä muutosta. 

Kuulin keväällä eräästäkin firmasta, jossa laskutusjärjestelmää oli vuosia yritetty digitalisoida, mutta tuloksetta, “ei kuulemma onnistu meillä”. Koronan iskiessä laskutus digitalisoitui kahdessa viikossa. Toisaalla pakotettu etätyö aiheutti esimiehissä niin kovan kontrollin menettämisen pelon, että jokainen asiantuntijatyötä tekevä, varmasti ihan tunnollinenkin työntekijä joutui raportoimaan päivittäin töitään tunti tunnilta koko tiimille. Luottamusta työntekijöihin tuolla tuskin oli ihan hirveästi. 

Korona pakotti työnantajat samalle viivalle etätyökäytäntöjen kanssa

Ja sitten on ne yritykset, joille muutos ei ollut juttu eikä mikään: luottamus ja yhteiset työskentelykäytännöt olivat jo valmiiksi edistykselliset ja tukivat paikasta riippumatonta työskentelyä – ehkä yhteyksiä parannettiin massojen siirryttyä kerralla kotitoimistolle, ei sen kummempaa. Näissä työpaikoissa fokus oli nopeasti ihan muualla kuin yhteisten pelisääntöjen luomisessa tai kontrollin saavuttamisessa pakon edessä: mietittiin, miten tukea työntekijöiden hyvinvointia, ergonomiaa ja työn ja muun elämän yhteen sovittamista poikkeusoloissa, miten huolehtia yhteisöllisyydestä linjojen päästä. 

Vaikka monelle työnantajalle hyppy oli nopea, raaka ja jopa brutaalin ärhäkkä, toi se monet työnantajat ikään kuin samalle viivalle etätyökäytäntöjen osalta – olettaen, että paluuta vanhaan malliin ei heti tilaisuuden tullen tehdä suin päin ja unohdeta, mitkä hyödyt työn tekemisen vapaudesta myös seuraa. Vapaus valita työpaikkansa sijainti on monessakin etätyötä pitkään suosineessa yrityksessä huomattu lisäävän sitoutmista työhön.

Vapaudesta huolimatta työpaikalla halutaan kuitenkin myös olla: kaikki eivät todellakaan halua jumittua kotiin tai kahvilaan joka päivä, vaikka tilaisuus siihen olisi. 

Ja etätyön suorittamisen kyttääminen, se nyt on sanomattakin selvää, että pienen “huonojen omenoiden” porukan takia koko muulle, tunnolliselle työntekijäjoukolle tiukkojen rajojen ja sääntöjen asettaminen on vain typerää ja osoittaa luottamuksen puutetta, ei muuta. Ehkä viimein olisi aika lopettaa koko etätyö-sanan käyttö ja puhua ihan vaan työstä – ajasta ja paikasta riippumatta. Vai mitä mieltä olet?