Altistuminen pientaajuisille magneettikentille on yleistä kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja liikenteessä. Esimerkiksi sähkölinjat ja -kaapelit sekä erilaiset sähkölaitteet ovat yleisiä hyvin pientaajuisten eli alle 300 hertsin magneettikenttien lähteitä.

Filosofian maisteri Tuomo Eskelisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida asuin- ja työympäristössä tapahtuvaa altistumista hyvin pientaajuisille ja välitaajuisille magneettikentille. Lyhytaikaismittausten soveltuvuutta epidemiologisten tutkimusten altistumisen arviointiin selvitettiin kahdessa osatutkimuksessa. Epidemiologinen tutkimus käsitteli pientaajuisten magneettikenttien mahdollisia haitallisia vaikutuksia lisääntymisterveyteen.

Viime vuosina on tullut enemmän käyttöön sähkölaitteita, kuten induktioliesiä ja varashälytinlaitteita, jotka lisäävät altistumista välitaajuisille (300 Hz-10 MHz) magneettikentille. Välitaajuisille kentille altistumisten terveysvaikutuksista tutkittua tietoa on vain vähän. Terveysvaikutusten arvioimiseksi tarvitaan luotettavaa altistumistietoa, jonka hankkimisesta tekee haasteellisen suuri altistuslähteiden ja taajuuksien määrä.

Väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa lyhytaikaismittausten käyttökelpoisuudesta. Ne sopivat tutkimuksiin, joissa hyvin pientaajuiset magneettikentät ovat altistumislähteinä ja halutaan tutkia terveysriskejä epidemiologisen riskinarvioinnin kautta.

Terveydellisiä haittavaikutuksia?

Raskauden viiveen, lapsen syntymäpainon ja raskausviikkoihin suhteutetun pienipainoisuuden ei havaittu olevan yhteydessä altistumiseen hyvin pientaajuisille magneettikentille.  Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisen sairaalan synnyttäjiä. Magneettikenttäaltistumista ja virhelähteitä arvioitiin useilla mittauksiin ja kyselyihin perustuvilla menetelmillä.

Toisessa osatutkimuksessa havaittiin, että kassatyöntekijät voivat altistua taustatasoa voimakkaammille välitaajuuskentille. Tuloksia työpaikkojen mittauksista hyödynnetään EU:n rahoittamassa terveysvaikutustutkimuksessa, joka on parhaillaan käynnissä.

Epidemiologisten tutkimusten osana tarvitaan monipuolista tutkimushenkilöiden altistumisen arviointia ja virhelähteiden selvittämistä.

FM Tuomo Eskelisen ympäristö- ja biotieteiden alan kuuluva väitöskirja Low frequency magnetic fields: exposure assessment and reproductive risks (Pientaajuiset magneettikentät: altistumisen arviointi ja lisääntymisterveydelliset riskit) tarkastettiin Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi dosentti Maila Hietanen, Helsingin yliopisto ja kustoksena professori Jukka Juutilainen, Itä-Suomen yliopisto.

Lähde: Savonia, Itä-Suomen yliopisto