Tutkimukset osoittavat, että persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee työstressin. Se mikä on toisesta stressaavaa, ei aiheuta toisessa minkäänlaisia stressireaktiota.

Psykologian maisteri Maria Törnroos tutkii Helsingin yliopistossa 24.4.15 tarkastettavassa väitöksessään ihmisen persoonallisuuden vaikutusta työstressin kokemiseen. Hänen mukaansa persoonallisuudella on vaikutusta stressituntemuksiin, ja tämä olisi huomioitava, kun mitataan työkuormitusta.

Tähän mennessä kuitenkaan työn stressaavia tekijöitä mittaavat mallit eivät ole ottaneet tätä yksilöllistä vaihtelua huomioon. Mallit on kehitetty kuvastamaan kuormittavia työoloja ja niiden terveysvaikutuksia riippumatta ihmisestä, joka kuormitusta kokee.

Kaikki altistuvat stressille

Ihmiset altistuvat työstressille, reagoivat siihen ja palautuvat siitä eri tavoin. Törnroos selvitti tutkimuksessaan, onko persoonallisuus yhteydessä työstressin kokemiseen. 
Persoonallisuutta Törnroos arvioi viiden suuren tekijän mallin persoonallisuuspiirteillä sekä kyynisyydellä. Työstressiä hän arvioi kahdella työkuormituksen mittarilla: sitä ilmensivät korkeat työn vaatimukset yhdistettynä vähäisiin hallintamahdollisuuksiin sekä korkeat ponnistelut yhdistettynä vähäisiin palkkioihin.

Törnroos käytti tutkimuksessaan Lasten ja nuorten sepelvaltimotautiriskiä (LASERI) tutkivaa pitkittäisaineistoa. Koehenkilöt olivat työssäkäyviä 24-50-vuotiaita.

Tulosten mukaan persoonallisuus vaikutti työstressin kokemiseen. Etenkin neuroottisuus ja sovinnollisuus olivat yhteydessä molempiin työkuormituksen mittareihin: korkea neuroottisuus oli yhteydessä korkeampaan koettuun kuormitukseen ja korkea sovinnollisuus vähäisempään koettuun kuormitukseen.

Korkea koettu työkuormitus ennusti lisäksi korkeampaa kyynisyyttä ajan myötä. Kyynisyys puolestaan ennusti masennusoireilua, joten työkuormituksella oli kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen.

Persoonallisuus huomioon

Törnroosin mukaan persoonallisuus on otettava huomioon, kun mitataan työkuormitusta. Jos yksilönäkökulma ohitetaan työhyvinvoinnin tutkimuksessa, tulokset voivat vääristyä, sillä kaikki eivät koe työympäristöä samalla tavalla.

Tämä voi myös aiheuttaa turhia kuluja kun stressi-interventioita tai työtehtävien uudelleenorganisoimista sovelletaan kaikille samalla tavalla. Osa ei saa niistä tarvittavaa hyötyä eikä heidän hyvinvointinsa parane.

Tärkeä tulos on myös se, että kuormittava työ vaikuttaa kyynisiin asenteisiin, jotka puolestaan voivat johtaa terveysongelmiin. Työkuormituksen seuraamisessa ja hallinnassa on täten myös tärkeää soveltaa yksilönäkökulmaa.

Taustaa:

Maria Törnroos väittelee 24.4.15 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa psykologian alaan kuuluvasta aiheesta Personality and work stress: the role of Five-Factor Model traits and cynicism in perceptions of work characteristics. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Fabianinkatu 33).

Lähde: Helsingin yliopisto

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.