Meillä jokaisella on varmasti kokemusta tilanteesta, josta lähdemme innostunein mielin työskentelemään kohti asetettuja tavoitteita. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että pelkkä motivaatio ei riitä, vaan tarvitsemme myös volitiota eli toimeenpanevaa voimaa?

Motivaatio on innostuksen tila, mutta se ei yksin riitä tavoitteen tai tulosten saavuttamiseen. Hyvin suunniteltu ei siis ole edes puoliksi tehty.

– Juuri tämän vuoksi monetkaan motivoituneet ihmiset eivät saavuta tavoitteitaan. Motivaatio on vahvojen aikomusten tila, joka ei pysy yllä eivätkä suunnitelmat toteudu vahvallakaan tahdolla, vaan tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan toimeenpanon taitoa eli volitiota, Volition Booster, yritysvalmentaja Ria Parppei sanoo.

Volitio onkin merkittävin ihmisen tavoitteen saavuttamista ohjaava tekijä. Sen avulla voi johdonmukaisesti säädellä ja hyödyntää omaa henkistä pääomaa sekä ympäristötekijöitä. Joillakin ihmisillä toimeenpanon taitoon on enemmän luontaisia taipumuksia kuin toisilla. Kyse on kuitenkin taidosta jota voi arvioida, johtaa ja kehittää.

– Käytännössä volitio ilmenee työvireen ylläpitona ja suuntaamisena oikeisiin asioihin. Motivaatio on tässä vain yksi osatekijä. Volition siis varmistaa muun muassa, että työskentelyä häiritsevät keskeytykset eivät vie työskentelyn fokusta alkuperäisestä tavoitteesta, Ria Parppei valottaa.

Kun työvire on hyvä ja fokus kunnossa, innostus ja positiivinen vire pysyvät helpommin yllä.

Motivaation ja volition erot

Motivaatio on halua tehdä ja hyviä aikomuksia asian edistämiseksi. Volitio on sen sijaan toimeenpanon taito, jossa voi säädellä ja hyödyntää omaa ajattelua, toimintaa ja tunteita sekä ympäristötekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi.

– Koska toimeenpano on taito, sitä voidaan johtaa, kehittää ja arvioida, mikä mahdollistaa itseohjautuvan, tehokkaan ja johdonmukaisen tavoitteellisen työskentelyn, Parppei sanoo.

Vaikka motivaation onkin aiemmin katsottu olevan tavoitteellisen toiminnan lähtökohta, tavoitteelliseen työskentelyyn keskittynyt tutkimus on pystynyt erottelemaan kaksi tavoitteen saavuttamisen vaihetta.

Motivaatio ja volitio kietoutuvat toisiinsa, mutta ne on silti pidettävä erillään. Syy tähän on se, että motivaatio ja toimeenpano toimivat aivan eri tavalla. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun motivoituneet ja selvät tavoitteet valinneet henkilöt kohtaavat ongelmia tuloksiin pyrkiessään.

– On myös hyvä muistaa, että volitio eli toimeenpanon taito mahdollistaa tehokkaan ja tavoitteellisen työskentelyn myös silloin kun motivaatio puuttuu.

Fokus suuntaa tekemisen oikeisiin asioihin

Työssä toimeenpanon ulottuvuudet näkyvät fokuksena eli kykynä suunnata tekemistä ja työvirettä niihin asioihin jotka ovat tulokseen pääsemisen kannalta olennaisia. Tavoite ja fokus määrittelevät kuinka määrätietoisesti ja tarkoituksenmukaisesti henkilö pyrkii kohti tavoitetta.

– Tasapaino fokuksen ja työvireen välillä saa aikaan tehokkaan toimeenpanon. Taustalla on itsesäätelytaitoon perustuvia prosesseja, ja luontaisia tekijöitä joilla on oma vaikutuksensa siihen, miksi jotkut onnistuvat oman toimintansa säätelyssä paremmin kuin toiset, Parppei muistuttaa.

Ajatus toiminnan suuntaamisesta ja työvireen ylläpidosta voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta aina se ei ole sitä. Tietoinen ja tehokas työskentely voi olla myös harhakuvitelma. Joskus saattaa kuvitella tekevänsä aivan muuta mitä todellisuudessa tekee.

– Toiminnan suuntaamisen tarkoituksena onkin varmistaa, että teemme oikeita asioita, oikeassa järjestyksessä ja keskittyneesti. Epäolennaisuuksien karsiminen työelämästä on taitolaji, jota voi opetella, Ria Parppei kannustaa.

Asiantuntijana: Volition Booster, Executive Coach (PCC), TkT, KTM, KM Ria Parppei

www.riaparppei.com

Lue myös Ria Parppein kirja: Tee, toimi, saa aikaan. Kehitä ja johda toimeenpanoa, Alma Talent.