Afectar Oy:n toimitusjohtaja Nina Brandenburg vastasi palkattomia ja palkallisia työharjoitteluja koskeviin kysymyksiimme.

Afectar Oy on Aalto Start-Up Centerin yrityskiihdyttämön jäsenyritys. Se on tuottanut internet-sovelluksen, joka auttaa tunnistamaan ja hoitamaan erilaiset esimiestyön tilanteet ammattitaitoisesti sekä saattamaan ne loppuun oikealla tavalla. Afectar Oy on lisäksi Työelämä2020-hankkeen yhteistyöyritys.

Brandenburgin kokemuksen mukaan palkattomat tai pienemmällä palkalla tehdyt työjaksot parantavat yksilön työhönsijoittumismahdollisuuksia. Afectarin mukaan jo kolmenkin kuukauden jaksot erilaisissa työpaikoissa lisäävät työnantajan kiinnostusta tuoretta valmistunutta tai pitkään työttömänä ollutta kohtaan.

– On ikävä totuus, että rekrytoija ajattelee kokemattoman tai pitkään yhtäjaksoisesti töistä pois olleen, olevan toissijainen hakija kokeneeseen verrattuna. Siksi tällaisten ihmisten on helpompi tai oikeastaan usein ainoa keino työllistyä ensin palkattoman harjoittelun tai työkokeilun kautta, jolloin työnhakuunkin saa usein apua oppilaitokselta tai kuntouttavalta taholta. Ainakin työnantajalle on ihan eri asia rekrytoida joku harjoittelemaan tai kokeilemaan kuin ottaa hänet palkalliseen työhön, Nina Brandenburg sanoo.

Palkattomat työharjoittelijat saattavat vääristää työmarkkinoita, kuten usein kuulee väitettävän. Voi olla, että jotkut organisaatiot käyttävät heitä työvoiman korvikkeina.

– Harva työnantaja jaksaa nähdä vaivaa muutaman kuukauden välein vaihtuvan palkattoman henkilön perehdyttämisessä ja tukemisessa. Tuottavaan työhön halutaan yleensä ammattilainen pitemmäksi aikaa, ja siitä myös maksetaan palkkaa, Brandenburg muistuttaa.

Pienet parannukset johtamisessa tuottavat tuhansia euroja työntekijää kohti vuodessa, yksi ennenaikainen eläke maksaa 1,5 miljoonaa euroa.

– Näitä lukuja kun ynnäilee koko maan tasolla, tajuaa miten valtava merkitys ihmisten hyvinvoinnilla ja työelämän toimivuudella on meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta.

Kysymys on kuitenkin melko pienistä arkisista teoista työpaikoilla.

– Olen itse satoja kertoja nähnyt, miten pienillä asioilla työ voidaan tehdä sujuvammaksi ja ihmiset tyytyväisemmäksi.  Valitsemme joka päivä, miten kohtelemme työkavereitamme tai alaisiamme tai miten palvelemme asiakkaita, Nina Brandenburg painottaa.

Kokemuksia elävästä elämästä

Nina Brandenburgilla on kokemusta oppilaitosten, työvoimahallinnon ja eläkeyhtiöiden työharjoittelijoista ja kuntoutujista. Hän valmistui hallintotieteen maisteriksi vakuutustiede sivuaineenaan ja jäi pakollisesta työharjoittelusta vakituiseen työhön vakuutusyhtiöön. Siellä hän eteni esimiestehtäviin, joissa oppi kantapään kautta esimiestyötä haastavissa tilanteissa.

– Sen jälkeen siirryin eläkeyhtiöön, jossa johtamisen lisäksi työtäni oli asiakasyritysten konsultointi työkykyasioissa. Näin, että tilanne esimiesten työn tukemisessa tai kouluttamisessa ei ole juurikaan muuttunut 15 vuodessa. Siitä sain idean ryhtyä toteuttamaan sovellusta, joka on aina käytettävissä ja josta esimies saa helposti neuvot arkisiin ongelmiinsa ja osaa johtaa paremmin työhyvinvointia. Näin päädyin yrittäjäksi ja esimiestyön ja johtamisen sparraajaksi, Nina Brandenburg kertoo.

Brandenburg on itse vastannut eläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen palvelusta, johon työkokeilut kuuluvat yhtenä keinona ihmisten saamisessa takaisin työelämään tai uuden työn löytämisessä.

– Molemmissa rooleissa olen nähnyt valtavan hienoja onnistumisia ja urapolkujen alkuja. Opiskelijat ovat saaneet arvokasta työkokemusta ja toisinaan määräaikaisen tai vakituisen työpaikan palkattoman harjoittelujaksonsa päätteeksi, hän kertoo.

Työkokeilussa olevat ihmiset saavat toimeentulonsa siitä tukimuodosta, jonka piirissä he ovat. Työkokeilupaikan tarjoava voi maksaa tuen päälle palkkaa halutessaan. Toisinaan työnantajat maksavat puuttuvaa palkanosaa.

– Mielestäni pitää ymmärtää myös se, että on mahdollista, että opiskelija tai kuntoutuja ei välttämättä pysty tekemään täysin ammattilaisen veroista tulosta, vaan vaatii myös työnantajalta harjoittelun tai työkokeilun ohjaamista ja kouluttamispanostuksia. Suurimmalla osalla työnantajista ei ole aikaa eikä rahaa tarjota tällaisia paikkoja palkkatyönä.

Erilaisten töiden tekeminen ja niihin oppiminen ovat varmin tapa työllistyä opiskelujen, työttömyys- tai kuntoutusjakson jälkeen.

– Vaikka jotkut työnantajat käyttävät palkattomia harjoittelijoita vakituisen työvoiman tarpeen paikkaajina, näen, että työjaksoista on isompi etu kuin haitta yksilöille. Kaikki eivät tietenkään työllisty harjoittelu- tai työkokeilupaikkoihinsa, mutta niistä saa kokemusta ja suosituksia, joilla voi työllistyä johonkin muualle, Brandenburg pohtii.

Työllistymisen haasteelliset vaihtoehdot

Jos ihmisellä on vähäinen koulutus ja pitkä työhistoria jossakin ammatissa, johon hän ei enää terveyssyistä kykene, voi olla haasteellista löytää uusia uravaihtoehtoja. Koulutus onkin usein paras keino löytää uutta työtä tällaisessa tapauksessa.

– Työkokeilu mahdollistaa tavoiteltavan työn kokeilemisen ennen pitemmän koulutusjakson aloittamista. Tällöin voi olla, että kuntoutujasta ei ole juurikaan tuottoa työnantajalle, mutta hän pääsee  näkemään työn arkea ja kokeilemaan tehtäviä ennen ammatinvalintaa, Brandenburg sanoo.

Hänen mukaansa olisi kohtuutonta vaatia palkanmaksua tällaisistassa tapauksissa työkokeilijoista, mutta yksilön kannalta kyseessä on loistava mahdollisuus testata kykyjään ja kestävyyttään tavoittelemansa ammatin arjessa. Pitkään samaa työtä tehneelle uuden ammatin löytäminen on usein henkisestikin pitkä prosessi, jossa on tärkeää päästä näkemään ja kokemaan erilaisia töitä ennen lopullista valintaa.

Joskus työkokeilut keskeytyvät ja pitää etsiä uusi paikka tai ala. Se on kaikille osapuolille huomattavasti helpompaa siinä vaiheessa, kun ollaan kuntoutusprosessin alussa. Kuntoutujien kanssa ei kannata luovuttaa, matkanvarrella voi tulla pettymyksiä tai mielenmuutoksia ja takapakkia terveyden kanssa.

– Olen nähnyt huikeita työhönpaluun onnistumisia, kun ihmisen motivaatiota tuetaan ja keinoja etsitään yhdessä ammattilaisten ja työnantajien tuella. Se ei ole halpaa, mutta selvästi kannattavampaa kuin työttömyys tai eläköityminen.

 

Kuka Nina Brandenburg?

45-vuotias hallintotieteen maisteri

Hän on tehnyt työuransa esimiestyön ja  johtamisen parissa. 

Toimii nykyisin toimin yrittäjänä ja työskentelee yritysten ja yrittäjien kanssa tukien heitä esimiestyö- ja työhyvinvointiasioissa.

Hyppy virkamiehestä yrittäjäksi on ollut Nina Brandenburgin elämän uhkarohkein temppu. “Koska olen kolmen lapsen yksinhuoltaja, mutta yrittäjänä toimiminen on kuitenkin niin palkitsevaa ja vapaata, että en kadu valintaani.”

 

 “Työn tuottavuus on tärkeimpiä asioita kansantaloutemme kannalta. Siihen vaikuttavat oleellisesti ihmiset ja se miten heitä johdetaan niin, että he pääsevät kiinni työelämään ja jaksavat pysyä siellä hyvinvoivina.”