Unikeon päivää vietetään 27.7., kun Suomen kesälomasesonki on kuumimmillaan ja työpaineista yritetään päästä eroon nukkumalla kunnon yöunet.

Rentouttavan ja palauttavan yöunen esteeksi saattaa muodostua valoisa yö ja ilta-aikaan käytettävä sinistä valoa hohtava älypuhelin. Kesäisen valoisaa yötä ei saa pimeäksi eikä moni malta jättää puhelintakaan käyttämättä.

Hyvä apu huonounisuuteen on saunominen, joka nopeuttaa nukahtamista ja lisää syvän unen määrää. Harvian keväällä teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia tuntee olonsa saunomisen jälkeen rennoksi ja levolliseksi.

Lomalla uniajat muuttuvat

Loma-aikana nukkuma-ajat muuttuvat ja monella onkin unihäiriöitä eniten juuri kesällä. Nukkumaan ei tarvitse mennä tiettyyn aikaan eivätkä aikataulut velvoita heräämään määrätyllä kellonlyömällä.

Muutoksesta seuraa se, että keho ei saakaan lepoa ja nukumme katkonaisemmin. Kun tähän lisätään pallonpuoliskomme yötön yö, loma tuottaakin enemmän väsymystä kuin lepoa. Unen laatua heikentää myös älypuhelimen sinertävä valo, jolloin pimeähormoni melatoniinin eritys vähenee ja näin aivot saavat piristysviestin.

Saunan jälkeen aivot ja keho viilenevät

Saunomalla pystyy vaikuttamaan kehon vireystasoon. Nukahtamisen näkökulmasta tärkeä tekijä on nukkumiseen vaikuttavan melatoniinin esiaste serotoniini. Kun haluamme laskea vireystasoa ja lisätä syvän unen määrää, kannattaa laittaa sauna päälle. Lämpötilan nousu lisää nimenomaan serotoniinin aineenvaihduntaa ja samalla se laskee noradrenaliinin määrää. Kun keho alkaa viilenemään, alkaa myös nukuttaa ja unesta tulee syvempää.

Saunassa ei tehdä töitä ja ollaan hiljaa

Harvian keväällä teettämän Näin Suomi saunoo -kyselyn mukaan sauna ja työ ovat melkein kuin tuli ja vesi. Vastaajista 53 prosenttia sanoo, että saunassa ei työasioita tehdä eikä pohdita koskaan. Yli 80 prosenttia vastaajista nautiskelee löylyissä hiljaisuudesta. Saunan jälkeen onnellisuutta kokee 84 prosenttia suomalaisista.

Harvian teettämä Näin Suomi saunoo -kysely toteutettiin sähköisesti keväällä 2016. Siihen vastasi yhteensä 1029 suomalaista. Vastaajista miehiä oli 50,3 prosenttia ja naisia 49,7 prosenttia. Vastaajien ikäjakauma oli 18–70 vuotta.
 

Lähde: Harvia

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.