Kahvilla ylös, kaljalla alas. Työelämän kiire ja stressaavuus altistavat työntekijät monille päihteille, joilla säädellään oloa päivän aikana. Kuinka ne meihin vaikuttavat?

Aamulla kello parahtaa soimaan armottoman aikaisin. Silmien auki saamiseen tarvitaan ehdottomasti kuppi kahvia, tai pari, ainakin. Työpäivän aikana mustaa eliksiiriä tulee helposti nautittua vielä useita kuppeja lounaan ja iltapäivän rytmittäjänä.

Suomalaiset kuluttavat kahvia noin kymmenen kiloa vuodessa. Työelämän ykköshuumeena kahvi ei ole päihteistä vaarallisin, mutta sekin voi saada kropan tärisemään etenkin jos on herkkä kofeiinille. Terveystalon työterveyslääkäri Maaret Helinnön mukaan kofeiiniherkkyys on todella yksilöllistä. Yksi voi juoda pannullisen päivässä, kun taas toinen saa sydämentykytyksiä jo kupillisesta. Siksi onkin tärkeää tunnistaa, miten oma kroppa kahviin reagoi.

– Monelle tulee yllätyksenä, että kahvinjuonti voi vahvistaa erilaisia paniikki- ja ahdistusoireita. Sydämentykytykset eivät sinällään ole vaarallisia, mutta voivat tuntua todella epämiellyttävältä. Vielä vahvempia oireita voivat aiheuttaa energiajuomat, joissa piristäviä aineita on todella runsaasti. Koska energiajuomissa on usein käytetty makeutusaineita, voi niistä saada myös vatsakipuja, Helintö sanoo.

Nuorten tupakointi vähentynyt

Jos kahvia tuntuu kuluvan liikaa, kannattaa kokeilla teetä, jossa kofeiinia on vähemmän. Näin ei jää paitsi kahvittelun sosiaalisista ulottuvuuksista.

Parhaimmat jututhan kuulee tunnetusti vain tupakkapaikalla, mutta Helinnön kokemuksen mukaan etenkin nuorten tupakointi on silti selvästi vähentynyt. Vahvimmin tupakkatauoistaan pitävät kiinni 50–60-vuotiaat, jotka työelämään astuessaan saivat todennäköisemmin polttaa työpisteelläänkin.

Työntekijänä tupakoitsija tulee työantajalle kalliimmaksi, sillä tupakoitsija sairastaa flunssia ja tulehdussairauksia muita useammin ja kuluuhan työaikaa myös tupakalla käydessä. Siksi moni yritys onkin julistanut itsensä savuttomaksi työpaikaksi pyrkien samalla tukemaan työntekijöitään tupakoinnin lopettamisessa.

Alkoholi rentouttaa, mutta heikentää unenlaatua

Viimein päivä pulkassa. Nyt maistuisi huurteinen tuoppi tai lasi hyvää viiniä. Stressaavan työpäivän tai pitkän viikon jälkeen alkoholi tuntuu usein kuntosalia paremmalta tavalta rentouttaa mieli päässä surraavista ajatuksista.

– Moni ajattelee, että alkoholi rentouttaa ja auttaa nukkumaan, mutta todellisuudessa jo yksi annos viivästyttää palauttavan unen alkua jopa 3–4 tunnilla. Alkoholin nauttiminen saattaa helpottaa nukahtamista, mutta tekee hallaa unen laadulle. Jos viikonloppuna juo kunnon kännit, voit krapula kestää aikuisella useita päiviä ja näin myös työstä palautuminen vaikeutuu.

Faktat eivät kuitenkaan vähennä alkoholin viehätystä. Alkoholin riskikulutusta käsittelevän tutkimuksen mukaan 85 % alkoholin riskikuluttajista on työelämässä ja alkoholiriippuvaisista 70%. Sen lisäksi että alkoholi on yleisin kuolinsyy 18–46-vuotiaiden keskuudessa, toimii se välillisesti yli 200 muun sairauden riskitekijänä.

Päihdeongelma ei katso asemaa

Helinnön mukaan alkoholin ongelmat eivät heti näy työpaikalla. Keskimäärin työntekijä ehtii kärsiä ongelmastaan seitsemän vuotta ennen kuin ongelmat tulevat työterveyshuollon tietoon. Alkoholiongelmat eivät katso alaa, ammattia tai koulutustasoa, mutta kokemuksen mukaan häpeästä kärsivät naiset ja korkeasti koulutetut sinnittelevät yksin muita pidempään. Hankalinta on, jos alkoholiongelmasta kärsii esimies, koska silloin muut työyhteisössä päätyvät helposti peittelemään ongelmaa.

– On harmillista, että ihmiset häpeävät kertoa ongelmista lääkärille, sillä jos omaa motivaatiota löytyy, on monenlaista apua saatavilla. Monen kohdalla auttavat säännölliset keskustelut ja tilanteen seuraaminen työterveydenhoitajan kanssa. Vakavimmissa tapauksissa voidaan käyttää muun muassa katkaisuhoitoa ja seurantahoitoja kuten antabus-lääkehoitoa tai alkoholin nauttimisen mielihyvän poistavaa lääkitystä.

Vaikka lääkkeet ja huumeet puuttuvat yhä monen yrityksen päihdeohjelmista, on Helinnöllä käsitys niiden käytön lisääntymisestä. Nurmijärveläiselle Kalliolan klinikalle hakeutuu entistä enemmän lääkeriippuvuudesta kärsiviä työssä kävijöitä, joille on riippuvuus PKV-lääkkeisiin, joihin kuuluvat voimakkaat särkylääkkeet, rauhoittavat bentsodiatsepiinit ja psyykenlääkkeet. Varsinaisten keskittymistä ja työtehoa buustaavien lääkestimulanttien käyttöön työterveydessä ei ole törmätty, joskaan asiaa ei ole myöskään erityisesti selvitetty.

Unettomuudella on aina syynsä

Rentoutumisen tarpeen lisäksi kiireinen työelämä aiheuttaa monelle uniongelmia, joiden takia käännytään yhä useammin työterveyshuollon puoleen.

– Monen kohdalla uniaika jää jatkuvasti liian lyhyeksi ja siksi levon ja palautumisen tarpeen ymmärtäminen on haaste tässä tolkuttoman kiireisessä maailmassa. Stressin lisäksi unettomuuteen voivat vaikuttaa liiallinen kahvin juonti tai sähköisten vempeleiden käyttö ennen nukkumaan menoa. Kännyköiden ja tablettien valo häiritsee kehon luontaista melatoniinin eritystä ja siten hankaloittaa nukahtamista.

Uni- ja nukahduslääkkeitä vastaanotolla pyydetään vaihtelevasti. Helinnön mukaan ihmiset ovat melko valveutuneita lääkkeiden haitoista. Lääkkeet voivat aiheuttaa aamutokkuraisuutta eikä niiden tuoma uni välttämättä ole yhtä laadukasta. Pitkäaikaisessa käytössä toleranssi lääkkeeseen kasvaa ja se voi aiheuttaa muistin ja suorituskyvyn häiriöitä.

– Todella akuutissa tilanteessa lääke voi olla alkuun hyvä vaihtoehto, mutta pidemmässä käytössä suosittelisin ennemmin melatoniinia. Tärkeintä kuitenkin on selvittää, mistä unettomuus johtuu ja kuinka rentoutumista ja jaksamista voidaan tukea luonnollisesti. Kaikki se, minkä ongelmien ratkaisemiseen panostaa, tulee varmasti takaisin.

Anna Väre