Korkeakoulutetuillakin on oikeus kunnon työvoimapalveluihin. Tällä hetkellä työtön voi harvoin opiskella ja nostaa samalla työttömyyskorvausta.

Korkeakoulutettujen etujärjestö Akavan Ida Mielityinen kirjoitti aiheesta blogissaan syyskuun alussa.  Akavan mukaan työttömän olisi saatava opiskella työttömyysturvan varassa nykyistä laajemmin. Kauppalehdessä oli artikkeli elävästä elämästä, jossa korkeasti koulutettu työtön kehotti pysymään kaukana työvoimapalveluista.

Tukea koulutukseen yrityksiltä

Akava kehottaa nyt hallitusta toteuttamaan tavoitteen, jonka mukaan henkilöstöään irtisanova voitollinen yritys olisi velvollinen rahoittamaan irtisanottavien kouluttautumista. Asia oli äskettäin esillä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.

Koska työttömyys lisääntyy ja pitkittyy hälyttävän nopeasti, nykyinen muutosturvamalli ei toimi. Järjestelmän pitää kannustaa aktiivisuuteen. Korkeakoulutettujen mahdollisuuksia opiskella työttömänä on lisättävä voimakkaasti. Lisäksi kaikille työttömille on tarjottava nykyistä laajemmat mahdollisuudet opiskella työttömänä. Tämä saattaa nopeuttaa uuden työn löytymistä tai uudelle uralle siirtymistä.

Laajemmat opiskelumahdollisuudet

Korkeakoulutetuille ei tällä hetkellä ole tarjolla riittävästi sopivaa työvoimakoulutusta. Akava vaatii, että työttömille annetaan aiempaa laajempi mahdollisuus opiskeluun tai muuhun omaehtoiseen työllistymistä edistävään aktiivisuuteen työttömyysturvan maksuaikana. Myös tänä aikana työtön olisi työmarkkinoiden käytettävissä. Myös itsensä työllistämisen mahdollisuuksia ja yrittämiseen kannustamista on lisättävä.

Tällä hetkellä opintoihin kannustavat kriteerit vaihtelevat tapauksittain ja harkinta ohjaa vähäisiä resursseja väärään tekemiseen.

– TE-hallinnossa ei ole osaamista ja tietoa korkeakoulutettujen työmarkkinoista, jotta he voisivat arvioida, milloin koulutus parantaa työllistymistä ja milloin ei. Paraskin muutosturvamalli vesittyy, jos  työvoimapalveluiden ongelmia ei poisteta, asiantuntija Ida Mielityinen sanoo.

TE-toimistojen olisi jatkossa pystyttävä palvelemaan paremmin korkeasti koulutettujen työttömien kasvavaa joukkoa itse ja lisäksi ostettava tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja ulkopuolisilta toimijoilta. Kumppanuuksia olisi kaiken kaikkiaan vahvistettava palveluiden laadun parantamiseksi.

Tarveharkinta ongelmallista

Työttömän opiskelun tai muun aktiviteetin tulisi olla velvollisuus kuin harkinnanvarainen oikeus. Työttömät voitaisiin jopa velvoittaa jatkamaan kesken jääneitä opintojaan. Nykyään se ei välttämättä onnistu, ellei opintojen katsota edistävän työllistymistä. Opinnot voivat pahimmassa tapauksessa vaarantaa työttömyyskorvauksen maksamisen.

– Tarveharkinta johtaa melko mielivaltaisiin lopputuloksiin, mikä asettaa ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Kun ammatillisen työvoimakoulutuksen katsotaan parantavan työllistymismahdollisuuksia, miksi itse arvioitu, omaehtoinen koulutus ei tukisi samaa päämäärää? Mielityinen kummastelee.

Korkeakoulutetuista työttömistä 28 prosenttia oli heinäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan heidän osuutensa on kasvanut vuoden aikana viisi prosenttiyksikköä.

FAKTAA:

- TE-palvelu-uudistuksen toimeenpanon ongelmat ovat heikentäneet korkeakoulutettujen palveluja. Useampi kuin joka kymmenes vastavalmistunut ylemmän yliopistollisen korkeakoulututkin­non sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut vastavalmistunut on työtön.
- TE-toimiston alkukartoituksessa ei havaita nyt korkeakoulutettujen tarpeita: mosaiikkimaiset työurat ja globaali markkinatalous näyttävät tuoneen korkeakoulutet­tujenkin työmarkkinoille dynamiikan, joka tarkoittaa yhä useam­malle korkeakoulutetulle työttömyysjaksoja ja alanvaihtoja työuran aikana.
- Korkeakoulutetut tarvitsevat monista eri syistä henkilökohtaista ja intensiivistäkin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja työttömyyden aikana.

Akavan tärkeimmät tavoitteet:

- Työ- ja elinkeinotoimistojen tulee kyetä palvelemaan laadukkaasti myös korkeasti koulutettuja työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia. Heidän tarpeitaan vastaavia palveluja ja asiantuntemusta on lisättävä työvoimahallinnon palveluprosesseissa henkilöstökoulutuksen avulla luomalla täydennys­koulutusohjelma. Samalla on vahvistettava korkeasti koulutettujen parissa työskentelevien työntekijöiden maanlaajuista verkostoitumista.
- Digitaalisia, sähköisiä palveluja on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kehittämistyössä on oltava jatkuvasti mukana työttömien arkea ja työmarkkinoita hyvin tuntevia ihmisiä.
- Julkisissa työvoimapalveluissa on lisättävä korkeasti koulutetuille työttömille työnhakijoille tarjolla olevien yksityisesti tuotettujen henkilökohtaisten palveluiden käyttöä työnvälityksessä, valmennuksissa, koulutuksissa sekä osana palvelutarpeen arviointia. Henkilöasiakkaan palveluprosessin ohjaus sekä siihen liittyvä päätösvalta on kuitenkin aina oltava palveluiden maksajan eli julkisen työvoimapalvelun käsissä. Ostopalveluina hankituissa palveluissa on huolehdittava laadusta.
- On kehitettävä ja otettava käyttöön uusia kustannustehokkaita, mutta laadukkaita palveluja, kuten ryhmä- ja vertaistukea.
- On kehitettävä vastavalmistuneiden tilanteeseen sopivia toimintamalleja yhteistyössä korkea­koulujen kanssa – TE-palveluita jokaiselle korkeakoulukampukselle. Palveluiden kehittämisessä huomioitava erityisesti yli 50-vuotiaat työttömät.
- Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden parantamiseksi Akava kannattaa työttömyys­turvatehtävän eriyttämistä muusta työllisyyttä edistävästä työstä TE-toimistoissa.

Lähteet: Akava, Kauppalehti

Kommentit

28

Aina

Eiköhän se lähde ihan ihmisestä itsestään se vastuu mitä haluaa opiskella ja työmarkkinoiden seuraaminen.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.