Opinto-ohjaus on tärkeä apu opintojensa ja ammatillisten kiinnostuksen kohteiden parissa painivan nuoren elämässä.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:in johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen tekee tiivistä yhteistyötä erilaisten oppilaitosten opinto-ohjaajien ja oppilaiden kanssa. Hän on myös itse toiminut opinto-ohjaajana. Itseohjautuvuus, asenne ja koulutuksen merkitys korostuvat tänä päivänä enemmän kuin koskaan.

– Toimimme tiiviissä yhteistyössä eri oppilaitosten opinto-ohjaajien eli opojen kanssa. Järjestämme alueellisia koulukiertueita erilaisilla teemoilla, kuten yrittäjyys, työ kuuluu kaikille jne., koulutamme opinto-ohjaajia ja viemme heitä tutustumaan yrityksiin. Työelämän jatkuvat muutokset ovat tätä päivää ja loppuelämän työpaikkoja ei ole. On tärkeää, että kannustamme nuoria löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Opoilla on tärkeä tehtävä nuorten opastajana, johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Nykypäivänä valtaosa ihmisistä joutuu työllistämään itse itsensä. Työelämän murros on hyvä ottaa mahdollisuutena. On hyvä pohtia jo opiskeluvaiheessa miten ja mihin voisin työllistyä. Koulutuksen merkitys on yhä tärkeämpi. Nykyään on vähemmän tarjolla työtä, jota voi tehdä ilman koulutusta.

Opo auttaa, mutta ei anna vastauksia

Opinto-ohjaaja voi parhaimmillaan selkeyttää nuoren ajatuksia, mutta hän ei anna valmiita vastauksia. Päätös opiskelupaikkaan ja tietylle alalle hakeutumisesta on aina nuoren.

– Monilla nuorilla on hyvin heikko itsetuntemus. Monet sanovat, etteivät he tiedä mikä ala heitä kiinnostaa eikä monikaan tiedä niitä asioita, joissa on hyvä. Opo kuuntelee ja selventää ajatuksia; hänellä on ns. kysyjän ja auttajan rooli nuoren elämässä, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertoo.

Hyvä itsetuntemus kehittyy palautteen antamisen ja kannustuksen kautta. Myös vanhemmilla, sukulaisilla ja ystävillä on suuri merkitys uraan liittyvien ratkaisujen suhteen.

– Tämä korostuu tutkimustemme mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Nuorilla on kovat paineet uravalinnan suhteen ja paineet tulevat ulkopuolelta, usein vanhempien suunnalta. Vaikka työ on iso osa elämää ja nuori on tekemässä suuria ratkaisuja, omien vahvuuksien löytäminen ja omien mielenkiinnon kohteiden suuntaan meneminen ovat parempi ratkaisu kuin sellaisen alan pakko-opiskelu, joka ei kiinnosta lainkaan, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen muistuttaa.

Vanhemmat, sukulaiset ja ystävät sekä opinto-ohjaaja voivat tukea nuorta hänen uravalinnassaan, mutta päätöksen tulisi olla aina nuoren oma. Vaikka nuoren valitsema ala ei olisikaan enää kymmenen vuoden päästä ”se oma juttu”, on tärkeää, että nuori saa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Myös aikuisena voi kouluttautua uudelle alalle.

Esimerkin voima on vahva

Urasuunnittelu on tärkeässä osassa opinto-ohjaajan ja oppilaan välisissä tapaamisissa. Omaa alaa valitessa korostuvat esimerkin voima sekä kodin ja lähipiirin merkitys. Opiskelu jatkuu läpi elämän ja omaa uraa voi suunnitella vähitellen askel askeleelta.

– Opon työn rikkaus on siinä, että hän näkee enemmän kuin yksittäisen aineen opettaja. Opo näkee kokonaisuuden. Kysymällä ja kiinnostumalla pääsee nuoren maailmaan. Tätä suosittelen myös vanhemmille. Lapselta ei voi kysyä liikaa, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen muistuttaa.

TAT teki keväällä 2016 tutkimuksen ja avoimen kysymyksen nuorille, että millaiset ammatit heitä kiinnostavat. Kyselyssä nousivat esille perinteiset ammatit: erilaiset käsityöläisammatit, psykologi, lääkäri jne.

– Nuori voi hakea kaoottisessa maailmassa turvaa myös tutun ammatin kautta.

Asiantuntijana: johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

www.kunkoululoppuu.fi

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.