Oletko BYOD-ihminen ja käytät töissä mieluiten omaa konettasi? Oman laitteen näppäily voi lisätä työtehoa – tai aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin. Tärkeintä ovat yhteiset pelisäännöt työnantajan kanssa.

Mäkki vai PC, tabletti vai luuri? Toimistotyöt hoituvat monella välineellä ja siksi jotkut käyttävät töissä mieluummin omia laitteitaan kuin tyytyvät työnantajan kalustoon. Erityisesti luovilla aloilla kukoistava BYOD-ilmiö saa lyhenteensä englannin sanoista Bring Your Own Device. Oman tietokoneen lisäksi nimi viittaa älypuhelimiin ja tabletteihin, jotka ovat usein olennainen osa liikkuvan työntekijän kalustoa.

Kyberturvayritys Nixu Oy:n konsultin Juha Fiskarin mukaan omien laitteiden käyttö töissä

kiinnostaa lähinnä ihmisiä, joille ne ovat merkittävässä roolissa myös vapaalla ja harrastuksissa. Moni ”tavallista toimistotyötä” tekevä sen sijaan on tyytyväinen kun joku muu vastaa koneen päivityksistä ja muusta ylläpidosta.

Fiskarin mukaan valveutuneet tietohallintoammattilaiset kantavat vastuun yrityksen laitteiden tietoturvallisuudesta. Kun työntekijä käyttää omaa konettaan, vastuu päivityksestä ja tiedon suojaamisesta jää hänelle itselleen. Jos ylläpidosta ei huolehdita asianmukaisesti, on aina riski liittää kone yrityksen verkkoon.

Uusin versio säilyy pilvessä

Sosiaalisen median sisältömarkkinointiin erikoistuneen Someco Oy:n työntekijät saavat vapaasti käyttää töissä omia laitteitaan. Toimitusjohtaja Minna Valtarin mukaan näin tekee henkilöstöstä noin puolet.

– Kaikki eivät tykkää Applesta. Siksi käytämme ohjelmia ja järjestelmiä, jotka toimivat eri laitteilla. Käytännön tuomia säästöjä en ole ajatellut, mutta uskon että valinnanvapaus lisää tyytyväisyyttä ja sitouttaa.

Valtari luottaa työntekijöidensä suojaavan omat laitteensa turvallisilla salasanoilla. Laitteiden katoamisriskin kannalta hänestä on samantekevää, onko laite oma vai työpaikan.

Yrityssalaisuuksien turvaamiseksi somecolaiset säilyttävät dokumenttinsa pilvipalvelussa, johon tallennetut versiot pelastavat tilanteen myös koneen hajotessa.

– Tärkeintä on, että yrityksen asiakkuushallintajärjestelmät ja muut ohjelmat ovat niin helppo- ja nopeakäyttöisiä, että niitä oikeasti tulee käytettyä, Valtari sanoo.

Heikoin lenkki on aina ihminen

Koska kotikoneet ovat yleensä työkoneita heikommin suojattuja, ovat ne helpompi nakki hakkereille ja erilaisille viruksille. Fiskarin kokemuksen mukaan heikoin leikki turvallisuusasioissa on aina ihminen.

– Verkossa hölmöillään, käydään epämääräisillä sivustoilla ja klikkaillaan tyhmiä linkkejä. Pahimpia skenaarioita on, että kotikone tartuttaa yrityksen verkkoon viruksen tai haittaohjelman, joka levitessään lamauttaa koko yrityksen ja estää työnteon. Siksi yrityksen onkin syytä valistaa työntekijöitään oman koneen käytön riskeistä ja niiden torjumisesta,  Fiskari opastaa.

Jos omalle koneelle aikoo säilöä yrityksen tietoa, on siihen hankittava ainakin haittaohjelmien suojaus, työaseman palomuuri sekä kovalevyn sisältöä suojaava salaus. Tässä Fiskari kehottaa käyttämään työnantajan tarjoamia suojauskeinoja. Näin oman laitteen suojaus pysyy yrityksen laitteiden tasolla ja mahdolliset ongelmanratkaisu- ja tukitarpeet hoituvat työnantajan kautta.

Työntekijöiden koulutuksen lisäksi oman koneen käytön sallivien yritysten tulisi luoda kriisisuunnitelma tietovuotojen varalta. Mikäli vääriin käsiin joutuneet tiedot koskevat yksityisyydensuojaa, on asiasta tiedotettava tietosuojalaissa määritellyllä tavalla.

Viranomaisille mahdollisista tietovuodoista on ilmoitettava esimerkiksi pankkialalla.

Anna Väre

 

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.