Vastaa kyselyyn

Hei työnhakija, haluamme kehittää palveluamme paremmaksi. Siksi olemme kiitollisia, jos vastaat kyselyymme. Osallistu kyselyyn tästä ›

Oikotie Työpaikat
Työhyvinvointi

Oikotie selvitti: Suomen tyytymättömimmät työntekijät ovat Länsi-Suomessa

vastuullinen-työnantaja-ihmiset
2.8.2022 klo 14:41

Kolmannes työntekijöistä kokee, että palkkauksen ja palkitsemisen perusteet ovat omalla työpaikalla epäselvät.

Länsisuomalaiset työntekijät ovat työnantajaansa tyytymättömämpiä kuin muualla Suomessa asuvat työntekijät, kun arvioidaan työpaikan vastuullisuutta. Työnantajansa vastuullisuuteen tyytyväisimmät työntekijät ovat Uudellamaalla. Työnantajat menestyvät koko maassa heikosti, kun arvioidaan heidän toimintaansa palkkatasa-arvossa ja palkkauksessa. Tutkimukseen osallistuneista 38 prosenttia kokee, ettei työpaikoilla puhuta palkoista avoimesti, ja 32 prosenttia on sitä mieltä, etteivät palkkojen perusteet ole organisaatiossa selkeät. Työnantajan vastuullisuus on tärkeä kriteeri työpaikkaa valittaessa: näin ajattelee 59 prosenttia vastaajista.

Tiedot käyvät ilmi Oikotien Vastuullinen työnantaja -tutkimuksesta. Se on Suomen suurin työelämän vastuullisuustutkimus ja osa Oikotien vuotuista Vastuullinen työnantaja -kampanjaa. Tutkimukseen vastasi helmi–huhtikuussa 4604 työssäkäyvää suomalaista.Tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran ja sen toteutti tutkimusyhtiö IRO Research. Vastaajista 50 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. Kolme prosenttia vastaajista oli muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan.

– Länsi-Suomessa ollaan tyytymättömiä esimerkiksi siihen, miten esihenkilö kohtelee tiimin jäseniä. Siellä 64 prosenttia työntekijöistä arvioi, että esihenkilö kohtelee tiimin jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Uudellamaalla vastaava luku oli 76 prosenttia ja koko maassa 71 prosenttia, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo.

Vastuullinen työnantaja -tutkimus tutkii suomalaisten työnantajien ja työpaikkojen vastuullisuutta.

Tutkimus kattaa 35 vastuullisuuden eri osaa. Niistä 28:ssa länsisuomalaiset työntekijät suhtautuvat työnantajiinsa kriittisemmin kuin vertaisensa muualla Suomessa. Työhön kaivataan konkretiaa. Länsisuomalaisista työntekijöistä 38 prosenttia arvioi työnantajan antavan konkreettisia työkaluja työssä jaksamiseen. Koko maassa tätä mieltä on 48 prosenttia työntekijöistä ja Uudellamaalla 54 prosenttia työntekijöistä.

– Vielä suurempi ero Länsi-Suomen ja muiden alueiden välillä on silloin, kun työntekijöitä pyydetään arvioimaan työnantajan konkreettisia tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi. Vain 35 prosenttia länsisuomalaista arvioi, että työnantaja tekee työpaikalla konkreettisia tekoja. Uudellamaalla näin ajattelee 56 prosenttia työntekijöistä ja koko Suomessakin 48 prosenttia työntekijöistä, Pihlajamaa sanoo.

Lue myös: Lataa Vastuullinen työnantaja -tutkimustiivistelmä

Kestävässä kehityksessä on Länsi-Suomessa kurottavaa

Tulokset kertovat, että kestävään kehitykseen kiinnitetään työpaikoilla Länsi-Suomessa vähemmän huomiota kuin muualla Suomessa. Ylpeyttä työnantajasta kestävän kehityksen ongelmien ratkaisemisessa tuntee siellä 38 prosenttia työntekijöistä, kun Uudellamaalla näin ajattelee 55 prosenttia ja koko Suomessa 49 prosenttia työntekijöistä. Vastuullisuusohjelma tavoitteineen ja aikatauluineen on Länsi-Suomessa 37 prosentilla työpaikoista, työntekijät kertovat. Uudellamaalla luku on 62 prosenttia ja koko maassa 52 prosenttia.

Länsi-Suomessa myös harkitaan työpaikan vaihtoa muuta maata useammin siksi, että työnantaja ei huomioi kestävää kehitystä riittävästi. Näin vastaa 12 prosenttia länsisuomalaista työntekijöistä. Koko maassa tämän syyn vuoksi harkitsee työpaikan vaihtamista yhdeksän prosenttia ja Uudellamaalla seitsemän prosenttia työntekijöistä.

Työnantajan vastuullisuutta arvioidaan tutkimuksessa seitsemässä kategoriassa. Ne ovat syrjimättömyys, työelämän tasapaino ja hyvinvointi, esihenkilötyöhön panostaminen, työn merkitys ja työssä kehittyminen, tehtävän vaatimusten tasoinen palkkaus, hyvä hakijakokemus ja kestävä kehitys. Jokaisessa kategoriassa kysyttiin useita kysymyksiä. Työntekijät antoivat työnantajalleen myös arvosanoja.

Palkka-avoimuuden puute hiertää työntekijöitä

 Heikoimmin suomalaiset työnantajat toteuttavat vastuullisuutta työtehtävän vaatimusten mukaisessa palkkauksessa ja palkitsemisessa.

– Kyse ei ole siitä, että ihmiset olisivat tyytymättömiä saamaansa kuukausipalkkaan. Sitä tutkimuksessa ei edes kysytty. Tutkimuksen tulokset kertovat siitä, että moni työntekijä on tyytymätön työkulttuurin läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Ennen kaikkea palkka-avoimuuden puutteeseen, Pihlajamaa muistuttaa.

Työnantajilla on parannettavaa sekä palkkojen avoimuudessa ja palkkatasa-arvossa että palkkaus- ja palkitsemisperusteiden selkeydessä. 38 prosenttia kaikista työntekijöistä kokee, ettei työpaikalla voi puhua palkoista avoimesti. Lisäksi suomalaisista työntekijöistä joka kolmas kokee, että palkkojen perustelut omassa organisaatiossa eivät ole selkeät ja avoimet.

Lue myös: Palkka-avoimuus edistää yhdenvertaisuutta työelämässä

Selkeitä kehityskohteita on kolme

Parannustakin työpaikoilla on tapahtunut. Työnantajien koetaan joustavan eri elämäntilanteissa varsin hyvin – täysin tai jokseenkin samaa mieltä joustamisesta on 75 prosenttia työntekijöistä. Myös esihenkilötyössä on tapahtunut kehitystä, vaikka kannustavan ja rakentavan palautteen antamisessa on edelleen puutteita. Myös hakuprosessin sujuvuuteen työpaikkaa haettaessa ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä – myönteisen arvion antaa 77 prosenttia nykyisellä työnantajalla enintään kolme vuotta työskennelleistä työntekijöistä.

Miehet antavat työnantajan vastuullisuudesta parempia arvosanoja kuin naiset. Vanhemmat työntekijät ovat usein hiukan tyytymättömämpiä kuin uransa alkuvaiheessa olevat. Toisaalta kriittisintä palautetta kestävän kehityksen toteutumisesta organisaatiossa antavat 25–44-vuotiaat.

Selkeitä kehittämiskohteita työnantajille löytyy kolme. Työntekijöiden mielestä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista on seurattava säännöllisesti. Työnantajalta kaivataan lisää konkreettisia työkaluja jaksamiseen. Työntekijät haluavat myös mukaan vastuullisuusohjelmien ja -tavoitteiden suunnitteluun.

Vastuullisuuden vakavasti ottaminen on työnantajille tärkeää myös rekrytointinäkökulmasta, kertoo Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa. 

– 59 prosenttia työntekijöistä kokee, että työnantajan vastuullisuus on työpaikkaa valitessa tärkeä kriteeri. Hiukan yli 60 prosenttia suosittelisi työnantajaansa tuttaville ja ystäville – mutta 20 prosenttia joko ei tekisi näin tai ei osaa sanoa. Maine on asia, johon työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota, Pihlajamaa sanoo.

Suomen vastuullisimmat työnantajat ovat Destia, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Codeo Oy

Työntekijät valitsivat tutkimuksen yhteydessä myös Suomen vastuullisimmat työnantajat. Pienten ja keskisuurten organisaatioiden sarjassa Suomen vastuullisin työnantaja on ohjelmistokehityspalveluun erikoistunut, Tampereen ja Helsingin seuduilla toimiva Codeo Oy. Suurten organisaatioiden sarjassa voittajaksi valittiin viidellä paikkakunnalla toimiva Diakonia-ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa ammattilaisia sosiaali-, terveys- kirkon ja tulkkauksen alalle. Yli tuhannen työntekijän organisaatioiden sarjassa voittaja on infra-alan palveluyhtiö Destia.

Lue myös: Vastuullisimmat työnantajat ja työelämän vastuullisuusteko 2022!