Pelaaminen yleistyy edelleen ja aikuisetkin koukuttuvat helposti netti- ja kännykkäpelien maailmaan. Ongelmapelaamisen riskiryhmiin kuuluvat ammatit ovat selvillä.

Suomessa vajaat 500 000 riskipelaajaa, selviää aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevän Arpa-projektin selvityksestä. Ongelmapelaamista esiintyy eniten vuorotyöläisten, kuljetusalalla työskentelevien, rahapelejä työympäristössään kohtaavien ja paljon matkustavien keskuudessa. Tiedot riskiammattialoista löytyvät kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka tuloksia esiteltiin rahapelihaittojen ehkäisyä käsittelevässä tilaisuudessa huhtikuun lopulla.

Myös Ehkäisevä Päihdetyö EHYT on tehnyt kyselyn rahapelaamisesta suomalaisessa työelämässä yhdessä Sisäiset tarkastajat ry:n kanssa. Kyselyllä selvitettiin, ovatko tarkastusammattilaiset havainneet työssään ongelmallisen rahapelaamisen yhteyttä taloudellisiin väärinkäytöksiin. Puolet kyselyyn vastanneista kertoi havainneensa väärinkäytöksiä.

Väärinkäytökset ovat kuitenkin yleensä yksittäistapauksia ja tulevat esiin työkavereiden tai työnantajien havainnoista. Ne vaarantavat harvoin yrityksen talouden: työnantajan menetykset ovat useimmiten tuhansia euroja, mutta suurimmillaan miljoonaluokkaa. Noin kolmasosassa tapauksista rahat ovat palautuneet yritykselle ainakin osittain.

Selvityksen mukaan rikollisuus ei ole rahapeliriippuvuuden yleisimpiä oireita, mutta pelivelkojen tiedetään altistavan helposti väärinkäytöksille. 36 prosenttia Peli poikki - verkkoterapiaohjelmaan osallistuneista on kertonut varastaneensa tai huijanneensa rahaa rahoittaakseen pelaamistaan.

Ongelmapelaajista tiedetään enemmän kuin riskipelaajista. Pelaamisen vaikutuksista työhön tiedetään sen sijaan hyvin vähän.

Jaakkolan mukaan työntekijän ongelmapelaaminen voi olla riski työnantajalle. Ongelmallinen pelaaminen voi vaikuttaa työkykyyn, työn tehokkuuteen ja työpaikan ilmapiiriin. Siitä voi seurata poissaoloja, keskittymisvaikeuksia ja töiden laiminlyöntiä.

Rahan lainaaminen työtovereilta saattaa kiristää suhteita työtovereihin, varsinkin jos velkoja ei makseta ajoissa takaisin. Pelaajat myös pyytävät palkkaennakkoja useammin kuin työtoverinsa. Kun riskipelaajat pelaavat työajalla työnantajan välineillä, se voi muodostaa tietoturvariskin.

Lotto ei Jaakkolan mukaan aiheuta juurikaan ongelmia, sen sijaan nopea nettirahapelaaminen johtaa herkemmin ongelmapelaamiseen. Noin 60 prosenttia 500.000:sta ongelmapelaajasta on Arpa-projektin asiantuntijan mukaan työssäkäyviä kansalaisia. Raha-automaattiyhdistyksen työterveys- ja työsuojeluohjelmassa on huomioitu rahapelihaittojen ehkäisy. Olisikin tärkeää, että kaikki yritykset huomioisivat ongelmallisen rahapeliriippuvuuden omissa työterveys- ja työsuojeluohjelmissaan.

Lähde: Talouselämä