8.3.19 eli kansainvälisenä naistenpäivänä julkistetut tutkimustulokset kertovat, että taloudellinen epävarmuus (66 %) ja rahoituksen puute (44 %) ovat suurimmat esteet suomalaisnaisten yrittäjyydelle.

Euroopan unionin jäsenmaissa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada EU-rahoitusta avustusten, lainojen ja takuiden muodossa, mutta noin joka kolmas tutkimukseen vastannut yrittäjä ei ollut kuullut tästä EU-rahoituksen muodosta. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaisnaista ja 150 suomalaista yrittäjänaista.

EU-rahoitus on suomalaisten yrittäjänaisten silmissä varteenotettava mahdollisuus – noin joka neljäs kyselyyn vastannut yrittäjä kertoi olevansa kiinnostunut siitä. Usko rahoituksen saamiseen on kuitenkin heikko: puolet vastanneista ei usko, että oma yritys voi saada EU-rahoitusta.

– Moni tutkimukseen vastanneista ei ollut kuullut yrittäjyyttä tukevasta EU-rahoituksesta tai ainakaan siitä ei tiedetty juuri mitään. Etenkin nuorille yrittäjille tämä rahoituksen muoto oli melko tuntematon. Jotta Euroopan kasvu ja korkea työllisyysaste saataisiin palautettua, tarvitaan lisää yrittäjiä. EU-rahoituksella pyritään varmistamaan, että suomalaiset pitävät yrittäjyyttä houkuttelevana, Euroopan komission Suomen-edustuston vt. Päällikkö Maria Blässar kertoo.

EU-rahoitus tukee työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä

Neljä viidestä EU-rahoitusta saaneesta tutkimukseen osallistuneesta yrittäjästä koki, että rahoitus auttoi saavuttamaan tärkeitä liiketoiminnallisia tavoitteita. Yrittäjänaiset kertoivat, että he käyttäisivät EU-rahoitusta yrityksen markkinointiin, viestintään ja mainontaan, koulutukseen sekä erilaisiin palveluihin, kuten tilitoimisto- tai lakipalveluihin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 – Suomen rakennerahasto -ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, jotka tukevat erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Rahoitusta voi saada muun muassa uusien yritysten käynnistämiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen, liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen sekä kasvua edistäviin pk-yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin.

Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus kaudelle 2014–2020 Suomessa on lähes 1,3 miljardia euroa. Sen tavoitteena on luoda vuoteen 2023 mennessä 12 700 uutta työpaikkaa sekä 1 200 uutta yritystä naisvaltaiselle hoiva-alalle.

Rahoituksen lisäksi itseluottamus ja yrittämisenpalo kannustavat

Yrittäjyys on monen suomalaisnaisen haaveissa. Tutkimukseen vastanneista noin joka kolmas harkitsee tai on harkinnut yrittäjyyttä.

Yrittäjien ja ei-yrittäjien ajatukset siitä, mikä yrittäjyyteen kannustaisi, olivat hyvin yhteneväisiä. Oma asenne ja usko omaan osaamiseen kannustaa molempien vastaajaryhmien mielestä suomalaisnaisia eniten yrittäjyyteen. Tärkeinä pidettiin myös suomalaisen yhteiskunnan tukea, intohimoa ja paloa yrittämiseen sekä yrittäjyyden mukanaan tuomaa mahdollisuutta työllistyä.

Nuorten vastaajien, 18−44-vuotiaiden, tuloksissa korostuivat kannustimina myös yrittäjyyttä tukevat opinnot sekä esimerkit menestyvistä yrittäjänaisista. 45-vuotiaita ja sitä vanhempia vastaajia kannustaa lisäksi erityisesti yrittäjyyden mukanaan tuoma mahdollisuus työllistyä.

Sekä yrittäjänaiset että kaikkien vastanneiden joukko olivat varsin samaa mieltä myös siitä, mitkä puolestaan ovat yrittäjyyden esteitä. Taloudellisen epävarmuuden ja rahoituksen puutteen lisäksi esteinä nähtiin epäonnistumisen pelko, haasteet työn ja perheen yhdistämisessä sekä se, ettei omaan osaamiseen uskota.

– Yrittäjyys edistää tehokkaasti talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Uudet yritykset, etenkin pk-yritykset, ovat tärkein uusien työpaikkojen lähde: ne luovat vuosittain yli 4 miljoonaa uutta työpaikkaa Eurooppaan, Blässar kertoo.

Yrittäjänaisen kasvukirja tarjoaa tukea yrittäjyyteen ja ohjaa kohti kasvua

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hanke julkaisi kansainvälisenä naistenpäivänä Yrittäjänaisen kasvukirja -työkirjan. Käytännönläheinen työkirja tarjoaa tukea yrittäjyyteen ja ohjaa kohti kasvua, kasvun monimuotoisuuden huomioiden.

Kirja auttaa suunnittelemaan liiketoimintaa pitkällä tähtäimellä, huomioimaan omat voimavarat sekä tunnistamaan kasvun paikat. Kirjassa kuullaan myös seitsemän naisen kokemuksia oman polun varrelta yrittäjyyden eri näkökulmista. Työkirja on ladattavissa maksutta Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen Oona-hankkeen verkkosivulta.

– Kirjassa kuuluu Oona-hankkeen vertaisryhmiin, koulutuksiin ja työpajoihin osallistuneiden yrittäjänaisten kokemukset ja ääni. On ollut ilo ja kunnia kulkea hetken matkaa näiden naisten rinnalla ja nähdä heidän yritystensä kehittyvän, Oona-hankkeen projektipäällikkö Sirkka-Liisa Kolehmainen sanoo.

 

Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten naisten näkemyksiä ja kokemuksia yrittäjyydestä. Tiedot kerättiin web-kyselynä 4.–12.2.2019 YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi yleisotoksessa 1 007 18−60-vuotiasta naista (edustava otos iän ja alueen mukaan), joista yrittäjiä oli 37. Lisäotoksessa kyselyyn vastasi 113 yrittäjänaista siten, että yrittäjien vastauksia saatiin yhteensä 150.