Ikäryhmittäiset erot palvelujen käytön kustannuksissa ovat huomattavat.

Työterveyshuollon osuus koko maan terveysmenoista on vain 4,2 %, vaikka sen palvelujen piirissä on kolmannes väestöstä eli noin 1,9 miljoonaa henkilöä. Työterveyshuollon kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet nopeammin kuin sairausvakuutuksesta korvattujen lääkkeiden kustannukset, joita julkinen valta on pystynyt eri keinoin säätelemään.

Timo Hujasen ja Hennamari Mikkolan Lääkärilehdessä (21/2016) julkaiseman tutkimuksen mukaan työterveyshuollon kustannukset vaihtelevat taloudellisten suhdanteiden mukana: nousukautena kustannukset ovat suurentuneet ja talouskasvun hiivuttua kustannusten kasvu on hidastunut. Ikäryhmittäiset erot palvelujen käytön kustannuksissa ovat huomattavat. 60-vuotiaiden kustannukset olivat tutkimuksessa noin kaksinkertaiset verrattuna 30-vuotiaisiin.

Myös naisten ja miesten välillä on eroja. Naiset käyttävät miehiä enemmän työterveyspalveluja ja heille kohdistuu myös enemmän menoja kuin miehille. Naisten kustannukset kasvavat enemmän iän myötä kuin miesten. Esimerkiksi 40-vuotiaat naiset käyttävät yhtä paljon työterveyshuollon resursseja kuin 50-vuotiaat miehet.

Työterveyshuollon käyttötietojen yhdistäminen Kelan rekistereihin

Tutkijoiden mielestä työterveyshuollon arvioinnin ja tutkimuksen kehittämiseksi eri palveluntuottajien potilasrekisterien yksilökohtaiset tiedot olisi syytä koota osaksi Kelan rekistereitä. Tällöin työterveyshuollon käyttötietoja voitaisiin yhdistää reaaliaikaisesti työntekijöiden työkyvyn ylläpidossa hyödynnettävien etuustietoihin, kuten lääkkeisiin, sairauspäivärahoihin, kuntoutukseen ja työkyvyttömyyteen liittyviin tietoihin.

Ajantasaisen ja monipuolisen tiedon avulla palvelutuotantoa voitaisiin suunnitella ja kohdentaa paremmin työntekijöiden ja työpaikkojen muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

Lähde: Kela

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.