Työelämässä tulee tuoda esille vahvuuksiaan, mutta mistä oikeasti tietää, missä on hyvä? Uravalmentajan vinkeillä tunnistat henkilökohtaiset vahvuutesi monenkirjavan osaamisesi joukosta.

Anna Rossi on tavoite- ja uravalmentaja, joka neuvoo uutta työtä tai -suuntaa etsiviä ihmisiä. Yksi uravalmennuksen tärkeistä osa-alueista on itsetuntemuksen ja omien vahvuuksien kartoittaminen. Prosessissa lähdetään liikkeelle yleensä ihmisen työ- ja opiskeluhistoriasta, jonka tarkastelussa mennään pintaa syvemmälle.

– Esimerkiksi opiskeluhistoriaa läpikäydessä kannattaa muistella, millaisia kursseja on käynyt, mitä niillä tehtiin ja mitä kaikkea opiskellessaan on todella oppinut. Aihepiirikohtaisen tiedon lisäksi opiskelu opettaa monenlaisia metataitoja, kuten kokonaisuuksien hahmottamista, esiintymis- tai tiimityötaitoja sekä valmiutta erilaisten ihmisten kohtaamiseen.

Samanlainen läpikäynti toimii myös työelämässä. Olitko töissä se, jota pyydettiin apuun silloin kun tarvittiin kielitaitoa, IT-osaamista tai sovittelijaa työntekijöiden välisiin ongelmiin?

Pelkkä oman toimenkuvan listaaminen ei silti välttämättä paljasta vahvuuksia, vaan niiden löytämiseksi on katsottava asioiden taakse ja mietittävä, miltä tekeminen tuntui ja kuinka eri tehtävistä suoriutui.

– Joku saattaa esimerkiksi kokea olevansa jatkuvasti tekemässä asioita, joita ei vielä hallitse.

Osaamattomuuden sijaan tämä saattaa kertoa siitä, että ihmisellä on tarve etsiä uusia haasteita ja tarttua työtehtäviin, jotka itselle ovat uusia.

Omien, ehkä tiedostamattomien vahvuuksien löytämiseksi Rossi kehottaa myös pysähtymään hetkeksi ja miettimään, millaisia vastoinkäymisiä elämässä on ollut ja kuinka niistä on selvinnyt. Keinot voivat paljastaa itsestä merkittäviä ominaisuuksia. Mitä olennaisista niistä voisi löytyä työelämän kannalta?

Listaamalla helposti alkuun

Siinä missä yhdelle sopii polveileva pohdiskelu, toinen itsetuntemustaan kehittävä tahtoo nopeita tuloksia. Onneksi sitä varten ovat listat, joiden tekeminen on parhaimmillaan nopeaa ja intuitiivista.

Alkuun pääset esimerkiksi näin: listaa kymmenen asiaa, jotka koet hallitsevasi. Laajenna ajatteluasi myös työminäsi ulkopuolelle. Missä asioissa koet onnistumisia arjessa tai harrastuksissasi?

Toinen hyvä tapa on pyytää apua ystäviltä, työkavereilta ja perheenjäseniltä.

– Pyydä heitä kertomaan, miten he sinut näkevät ja missä heidän mielestään olet hyvä. Vertaa sen jälkeen listoja toisiinsa ja omiin mielikuviisi osaamisestasi. Koska ihmisillä on erilaisia rooleja töissä, harrastuksissa ja kotona, on hyödyllistä kuulla asiasta mielipiteitä useammilta. Joskus näkemykset voivat erota toisistaan ja omista näkemyksistäsi vahvastikin.

Apuna analyysissä voi käyttää Joharin ikkuna -nimistä vuorovaikutusmallia, joka on kehitetty itsetuntemuksen ja ihmissuhteiden kehittämiseen. Malli tarjoaa adjektiiveja, joista tulee valita ne, jotka kuvaavat sinua parhaiten. Kun liität omasi ja muiden vastaukset yhteen, testi esittää yhteenvedon tuloksista.

Heikkoudet voivat olla myös vahvuuksia

Itsetutkiskelussa ja työnhaussa yleensäkin Rossi kannustaa rehellisyyteen.

– Työnhaussa on tärkeä pysyä omana itseään ja esittää asiat niin, että voi rehellisesti seisoa kaiken sanomansa takana. Motivaation korostaminen ja kiinnostuksen perustelu kannattavat aina, mutta itselle ei kannata keksiä osaamista tai ominaisuuksia, jotka eivät olet todellisia. Kokenut haastattelija näkee nopeasti, jos puheet ja olemus ovat ristiriidassa.

Moni ajattelee, että CV:ssä kannattaisi mainita ominaisuuksia, joita haastattelija ”haluaa kuulla”. On kuitenkin turhaa väittää olevansa todella sosiaalinen, jos totuus on täysin päinvastainen. Toinen tärkeä seikka on, että hakemuksen tulee vastata sisältöään.

Jos siinä esimerkiksi kehuu graafisia taitojaan, on sen hyvä näkyä hakemuksen ja CV:n ulkoasussa.

Asiat jotka yleisesti koetaan heikkouksiksi voivat toisesta näkökulmasta katsottuna olla ainutlaatuisia vahvuuksia.

– Esimerkiksi ujo ihminen voi olla hyvä kuuntelija ja herkkä taitava vaistoamaan muiden tunnetiloja. Vahvuutta on myös se, että osaa ja uskaltaa tarvittaessa pyytää toisilta apua.

Anna Väre