Työnhakijaa analysoiva työhaastattelurobotti, mikroilmeitä tulkitseva videotyökalu ja yksilöllistä hakijapalautetta kirjoittava tekoälysovellus. Digitalisaatio on vallannut myös rekrytointiprosessin, mutta mihin kaikkeen tekoäly pystyy nyt ja tulevaisuudessa?

Vaikka suurin uutuudenviehätys tekoälyn ympäriltä on ehtinyt jo laantua, kehittyvät tekoäly ja sen hyödyntämiskeinot vauhdilla. Uusia sovelluksia ja tapoja poistaa rutiininomaisia askareita tärkeämpien tehtävien tieltä syntyy samalla tahdilla kuin vanhoja parannellaan. 

Tekoäly on tullut avuksi myös rekrytointiin, ja sen ansiosta moni käsityötä vaativa vaihe on muuttamassa luonnettaan. Algoritmeja, automatiikkaa ja koneoppimista hyödyntävää tekoälyä voidaan käyttää rekrytointiprosessin joka vaiheessa aina taustatyöstä työpaikkailmoituksen luomiseen, jälkihoitoon ja pidemmällekin. Tekoäly pystyy pureskelemaan loputtoman määrän dataa, mikä olisi ihmiselle paitsi mahdotonta myös äärettömän yksitoikkoista.

Teknologia avuksi rekrytoinnin suunnitteluun

Kukaan ei osaa sanoa, mihin kaikkeen tekoäly vielä pystyy. Asiantuntijat pohtivat, kykeneekö tekoäly pian ennustamaan, millaisia taitoja ja ominaisuuksia tulevaisuuden työpaikoilla tarvitaan. Työnantajat hyötyisivät näistä ennusteista, mutta ne auttaisivat myös nykypäivän osaajia ja työtä etsiviä kouluttautumaan sekä hankkimaan tietoja ja taitoja, joista tulevina vuosina työmarkkinoilla taistellaan kynsin ja hampain.

Ajatus ei ole pelkkää utopiaa. CV-pankkien dataa hyödyntävät tekoälysovellukset osaavat jo nyt arvioida, kuinka todennäköisesti tietyillä aloilla ja eri tehtävissä työskentelevät osaajat ovat kiinnostuneita vaihtamaan työpaikkaa. Datan, tekoälyn ja algoritmien saumattoman yhteistyön ansiosta voidaan ennakoida, kuinka paljon hakemuksia rekrytoiva yritys voi tietynlaisella työpaikkailmoituksella saada ja paljonko laadukkaiden hakemusten määrää olisi pienillä muutoksilla mahdollista kasvattaa.

Älykkäällä kohdentamisella laadukkaampia hakijoita

Osa rekrytoijista ymmärtää jo hyödyntää olemassa olevaa dataa kriteerien määrittelyssä ja työpaikkailmoituksen laatimisessa. Algoritmejä käytetään ilmoitusten kohdentamisessa oikeille kandidaateille sekä työnhakijoille, jotka ovat hiljattain katselleet vastaavan alan, yrityksen tai avoimen tehtävän kaltaisia työpaikkailmoituksia.

Muita työnhakijaa mahdollisesti kiinnostavia työpaikkailmoituksia voidaan nostaa katseluhistorian perusteella hänen nähtäväkseen sekä työpaikkaportaalissa että sosiaalisessa mediassa. Suosittelualgoritmit puolestaan ehdottavat osaajalle hänen profiilitietoihinsa sopivia työpaikkoja. Rekrytoivalle yritykselle algoritmi suosittelee lupaavia kandidaatteja työpaikkailmoituksen tekstisisältöön perustuen.

Kehittyvä teknologia parantaa jo valmiiksi hyvin toimivia prosesseja – älykkäät suosittelutyökalut ymmärtävät pelkkien avainsanojen parittamisen sijaan yhteyksiä asioiden välillä ja tavoittavat näin entistä laadukkaampia hakijoita.

Chatbot innostaa ja tekee työpaikan hakemisesta helppoa

Rekrytoinnin alkuvaiheen kriittisin hetki koittaa, kun potentiaalinen hakija huomaa häntä kiinnostavan ilmoituksen. Hakija tekee valinnan, onko hakuun käytettävä työmäärä tasapainossa onnistumismahdollisuuksien kanssa. Jos osaaja kokee hakemisen vaivalloiseksi, voi keskittyminen herkästi herpaantua ja hakupanike jää lopulta klikkaamatta.

Interaktiivinen chatbot työskentelee tämän estämiseksi: kandidaatin kanssa keskusteleva ja hakemuksen lähettämiseen kannustava botti madaltaa työnhakijan kynnystä ja tekee hakemisesta entistä helpompaa. Samalla yritys saa kerättyä käyttöönsä lisää dataa, jota hyödyntää, kun rekrytointi tulee seuraavan kerran ajankohtaiseksi.

Tekoäly työnhakijan tukena

Digitalisoituminen on vaikuttanut rekrytointiprosessiin monin tavoin myös työnhakijan näkökulmasta. Rekrytointisovellusten hyödyntämä keyword matching eli työpaikkojen ja sopivien kandidaattien parittaminen avainsanojen perusteella on opettanut työnhakijat kikkailemaan hakuprosessissa. Lisäämällä avainsanoja hakemukseensa kandidaatti voi vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti algoritmit suosittelevat hänen profiiliaan työnantajalle ja auttavat siten haastattelukutsun saamisessa. 

Tekoäly voi auttaa osaajia luomaan entistä parempia hakemuksia. Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen hyödyntämä Osaamisbotti auttaa hakijaa kartoittamaan omaa osaamistaan CV:tä tai osaajaprofiilia varten. Täydellisen ansioluettelon kirjoittamisessa puolestaan auttaa LinkedIn-palvelun luoma Resume Assistant. Teknologian kehittyessä algoritmien tuottama teksti sujuvoituu, ja pian voidaan jo puhua henkilökohtaisista työnhakuavustajista.

Hakijan kannalta rekrytointiprosessin turhauttavin hetki alkaa hakemuksen lähettämisestä. Tekoälysovellus voi helpottaa tietämättömyydentunnetta lähettämällä hakijoille reaaliaikaista tietoa hakuprosessin etenemisestä. Aikaansa edellä oleva rekrytoija varmistaa hyvän hakijakokemuksen tekoälyrikastetulla chatbotilla, joka vastailee työnhakijoiden yleisimpiin kysymyksiin hakuprosessin aikana.

Työhaastattelijat, joille ei voi valehdella

Tekoäly helpottaa rekrytoijan työtä karsintavaiheessa monin eri tavoin. Se valitsee työhakemusten massasta lupaavimmat yksilöt, analysoi hakijoiden profiilit, tekee profiileihin perustuvia soveltuvuustestejä, auttaa hakijoiden esivalinnassa ja järjestää kandidaatit paremmuusjärjestykseen.

Nyt koneet voivat hoitaa jopa työhaastattelun: Robot Vera on työhaastattelurobotti, joka voi haastatella useita hakijoita kerralla ja analysoi samalla heidän soveltuvuuttaan tehtävään. Videohaastattelusovellus tulkitsee haastateltavan mikroilmeitä ja kehonkieltä ja arvioi, puhuuko haastateltava totta ja kuinka hyvin hän soveltuu avoinna olevaan positioon tai työyhteisöön.

Soveltuvuusarviointia tapahtuu myös työhaastattelujen ulkopuolella. Ohjelmistoalan osaajien suosimalla Stack Overflow -sivustolla kirjoittajia on analysoitu heidän viestiensä perusteella. Tekoäly tutkii keskustelun tasoa ja tekee tulkintoja kirjoittajan ominaisuuksista: onko hän avulias, ylimielinen tai jopa räjähdysaltis, ja miten hän näiden ominaisuuksiensa kanssa soveltuisi avoinna olevaan tehtävään.

Varmista hyvä hakijakokemus tekoälyn avulla

Ajatuksella loppuun saatettu rekrytointiprosessi huolehtii hakijoista viimeiseen asti ja varmistaa siten hyvän hakijakokemuksen. Valitettavasti jälkihoito on monen rekrytoijan kompastuskivi: uusi työntekijä on valittu, perehdytys vie esimiehen huomion eikä hakuprosessissa valitsematta jääneille löydy aikaa. Yksilöllistä hakijapalautetta väsymättä kirjoittava tekoälysovellus on kullanarvoinen apu paitsi hakijalle myös yrityksen työnantajabrändille.

Tekoälyä voi hyödyntää myös nykyisen henkilöstön kouluttamiseen, palkitsemiseen, työssä kehittymisen tukemiseen ja sitouttamiseen. Eri alojen keikkatyöläisten käytössä on sovelluksia, joissa työn tilannut asiakas voi arvostella osaajan vain muutamalla klikkauksella ja auttaa häntä tällä tavoin etenemään urallaan. Pieni vaiva työn ostajalle, korvaamaton ele työn tekijälle.

Millainen on digitaalisen rekrytoinnin tulevaisuus?

Aika näyttää, kuinka nopeasti koko rekrytointiprosessi automatisoituu: algoritmit parittavat hakijat ja avoimet paikat, chatbot ohjaa videohakemuksen tekemiseen, tekoäly tulkitsee videohakemuksen sanallista viestintää ja robotit hoitavat haastattelujen lomassa kandidaattien testauksen.

Kaikki tämä olisi mahdollista jo nyt, mutta rekrytoinnin digitalisointi ei ole täysin riskitöntä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Amazonin rekrytointiautomaatti, joka oppi suosimaan miehiä sille syötetyn datan perusteella. Siksi onkin syytä muistaa, että tekoäly on juuri niin fiksu ja luotettava kuin sen hyödyntämä materiaali. Dataa polttoaineenaan käyttävä tekoäly voi oppia ainoastaan sen, mitä sille tankataan.

Kaikesta maailman datasta huolimatta on olemassa yksi ominaisuus, mitä yksikään kone ei voi täydellisesti sisäistää, ja se on ihmisyys. Tekoäly voi tukea ja helpottaa työtämme jokaisessa rekrytointiprosessin vaiheessa, mutta työntekijä palkataan aina osaksi työyhteisöä. Siksi lopullinen valinta tulee nyt ja tulevaisuudessa vaatimaan ihmisen harkintaa ja päätöksentekoa.

- Joonas Pihlajamaa on Oikotie Työpaikkojen johtaja. Vapaa-ajallaan hän harrastaa mm. ohjelmointia, pianonsoittoa ja go-lautapeliä.