Olipa tavoitteesi uusi työpaikka tai painonpudotus, tärkeintä on asettaa tavoitteet oikein. Näillä vinkeillä luot arvojesi mukaisia tavoitteita ja saat mielesi uskomaan onnistumiseesi, jolloin se alkaa työskennellä sen puolesta.

NLP-valmentaja Hannu Pirilä valmentaa työssään yritysjohtoa, urheilijoita ja yrittäjiä. Hänen mukaansa ihmiset suhtautuvat tavoitteisiin eri tavoin, eivätkä kaikki ole niistä yhtä innoissaan.

–Toiset motivoituvat suunnattomasti prosesseista ja menetelmistä, kun taas toiset kaipaavat vaihtoehtoja ja ahdistuvat liian tiukoista raameista. Koska tavoitteet joka tapauksessa ohjaavat toimintaamme, on niistä hyvä tulla tietoiseksi. Silloin ne vievät meitä tiettyyn suuntaan sen sijaan, että vain ajelehtisimme ympäriinsä, Pirilä sanoo.

Neljä askelta hyvän tavoitteen luomiseen

Pirilän mukaan hyvin asetetulla tavoitteella on neljä tärkeää ominaisuutta. Ensimmäinen on positiivisuus: määrittele tavoite sen mukaan mitä haluat, ei siten mistä haluat eroon.

– Esimerkiksi lentopelkoisen ei kannata miettiä, mitä hän pelkää vaan miten hän haluaa asian olevan. Siksi kysyn asiakkaaltani, miltä hän haluaisi lentämisen tuntuvan. Harva tulee miettineeksi asiaa tältä kantilta, mutta asian muotoilu positiiviseksi antaa mielelle käskyn suhtautua siihen uudella tavalla.

Toinen kysymys on, onko tavoitteen saavuttaminen todella hyväksi sinulle ja ympäristöllesi.

– Mitä tapahtuu kun saavutat tavoitteesi? Tämä on tärkeä kysymys, mutta samalla on hyvä pohtia, millaisia haittavaikutuksia tavoitteella voi olla ja mistä joudut sen myötä luopumaan. Esimerkiksi tupakoinnin lopettajalle tupakan tarjoaman tauon, rentoutumisen ja sosiaalisen ympäristön menettäminen voi vaikuttaa päätökseen negatiivisesti. Siksi on tärkeää miettiä, miten nämä asiat voi itselleen ja muille korvata.

Vastaako tavoite arvojasi?

Kolmanneksi kannattaa miettiä, kuinka vahvasti tavoitteen saavuttaminen on omissa käsissäsi. Mikäli maaliin pääseminen vaatii runsaasti toimia muilta ihmisiltä, nousee vaikeustaso merkittävästi.

Tavoitteiden asettamisen masteroi neljäs kohta, joka tekee tavoitteesta todellisen. Kyse on mielikuvaharjoittelusta. Matkusta mielessäsi hetkeen, jossa olet vihdoin saanut haluamasi. Käytä vähintään kolmea aistiasi ja mieti, miltä sinusta silloin tuntuu ja miltä ympärilläsi näyttää ja kuulostaa.

– Harjoitus kirkastaa tavoitteesi ja samalla testaa sen merkityksen. On tärkeää ettei hetken kokeminen perustu pelkkiin mielikuviin vaan myös ääneen ja tunteeseen, sillä juuri tunne sytyttää mielen ja motivaation. Jos kuvittelu ei aiheuta mielessäsi merkittävää tunnetilaa, on syytä miettiä, onko asia sittenkään sitä, mitä oikeasti haluat.

Pirilän mukaan näin voi tapahtua, jos tavoite perustuu vahvemmin ulkoisiin tekijöihin tai odotuksiin kun omiin arvoihin.

– Olennainen kysymys on, miksi juuri tämän asian saavuttaminen on niin tärkeää.

Suunnittele sopivasti

Kun tavoite on selvillä, on jäljellä toteutus. Sitä varten Pirilä suosittelee jonkinlaisen suunnitelman laatimista. Hänen mukaansa responsiiviset, harkitsevat ihmiset innostuvat suunnittelusta valtavasti ja alkavat heti kyhäämään valtavaa suunnitelmaa tavoitteidensa ympärille. Proaktiiviset tyypit sen sijaan lähtevät soitellen sotaan ilman sen kummempaa suunnittelua.

Ideaali löytyy jostain keskimaastosta. Koska kaikkea on mahdoton hallita ja matkalla on joka tapauksessa varauduttava muutoksiin, tarkkaa suunnitelmaa tärkeämpää on tietää seuraava askeleensa. Yhden siirron tekeminen antaa aina aikaa miettiä seuraavaa.

Hyvästä motivaatiosta huolimatta matkalla voi tulla myös takapakkeja. Suurin este tavoitteiden saavuttamiseen kun ovat, ikävä kyllä, omat uskomukset.

– Ihmisillä voi olla mitä ihmeellisimpiä uskomuksia itsestään. Tavallisia ovat, että en osaa, en ansaitse tuota tai en voi, koska olen tällainen tai sellainen. Uskomukset ovat kuitenkin vain ajatuksia, eivät mitään totuuksia ja siksi ne ovat myös muutettavissa, Pirilä lupaa.

Uskomukset voi ajatella uusiksi

Yksi syy negatiivisiin uskomuksiin kohdistuvaan kiintymykseemme on halumme olla  oikeassa. Koska haitallinenkin uskomus itsestämme pitää yllä omaa maailmankuvaamme, haemme jatkuvasti todisteita sen tueksi.

– Uskomuksen kaatamisessa on ensin luotava epäilys sen todenmukaisuudesta. Tämän jälkeen sitä vastaan voidaan esittää vastakkaisia todisteita, jotka kumoavat sen sisällön ja mahdollistavat muutoksen.

Silloin ihminen tajuaa, että todelliset esteet ovat vain omassa mielessä.

 

Anna Väre

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.