Harvassa ammatissa pärjää enää samoilla taidoilla kuin pari kymmentä vuotta sitten. Digitalisaatio vähentää rutiineja, laajentaa työkuvia ja vyöryttää eteen uutta opittavaa. Monella alalla työympäristönä on kotikulmien sijaan koko maailma.

Kun auto 30 vuotta sitten sammui tielle, se korjattiin itse tai hinattiin korjaamolle, jossa  mekaanikko avasi konepellin tutkiakseen mikä oli vialla. Nyt sammunut auto hinataan korjaamolle, jossa mekaanikko tutkii auton tilaa tietokoneen avustuksella. Vianmääritys helpottuu kun auton toimintahäiriöraportin voi kuskin muistin sijaan kaivaa tietokoneen muistista. Autojen lisäksi mekaanikon on siis ymmärrettävä myös tietokoneista ja niiden järjestelmistä.

Autotekniikka on vain yksi alue, jolla automaatio on muokannut työnkuvaa ja pakottanut työntekijät opettelemaan uutta. Rutiininomaisimmat työt sen sijaan algoritmisoidaan suoraan roboteille. Kadonneen työn sijalle syntyy uutta, kun järjestelmiä valvomaan ja rakentamaan tarvitaan ihmisiä, robottien ohjaajia ja sovelluskehittäjiä.

Samalla digitalisaatio tuo moneen työhön uusia rikastuttavia elementtejä. Helsingin yliopiston työelämän tutkija Arja Haapakorpi nostaa esimerkiksi metallialan, jonka ammattien kehitystä hän on tutkinut teknologian näkökulmasta.

– IC-teknologian ansiosta työntekijöiden työnkuvat voivat vaihdella yksinkertaistetuista monipuolisiin ja taitoa vaativiin tehtäviin, joihin työnantaja kouluttaa työntekijöitä. Monessa yrityksessä on käytössä työkierto, joka laajentaa työntekijöiden osaamista, parantaa heidän arvoaan työmarkkinoilla ja tekee työstä motivoivampaa.
Metallialalla työn laajentuminen liittyi selvästi teknologian ja globaalien markkinoiden kehityskulkuihin. Taide- ja hyvinvointialan ammatilliset muutokset puolestaan kytkeytyvät yksilöiden urapolkuihin, identiteetteihin ja yksilöllisiin valintoihin, selviää Arja Haapakorven ja Jussi Onnismaan tutkimuksesta.

Taloushallinto asiantuntijan harteille

Haapakorven mukaan yhä useammilla aloilla vastuu taloushallinnosta tai erilaisista järjestelmistä siirretään asiantuntijoiden tehtäväksi.

– Voimme puhua lisääntyvästä itsepalvelutaloushallinnosta. Muutoksilla haetaan säästöjä, mutta usein lisätään sähläyskustannuksia. Jos asiantuntija käyttää itselleen vierasta järjestelmää kerran kuussa, hänellä menee toiminnon suorittamiseen reilusti enemmän aikaa kun sen hyvin hallitsevalla ammattilaisella. Tämä aika on aina pois hänen varsinaista tehtävistään.

Tutkijoiden, toimittajien ja asiantuntijoiden työ on kokonaisuudessaan mullistunut täysin muutamassa vuosikymmenessä. Ennen internet-aikaa tieto kulki postitse, faksilla ja puhelimitse tai sitä haettiin kirjastoista ja hakuteoksista. Nykyään informaatiotulva on niin valtava, että tietotyöläisten suurimpia haasteita on löytää olennainen heinäsuovasta.

Teknisten muutosten lisäksi työelämään vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät. Monella alalla ne näkyvät entistä pätkämäisempinä työsuhteina ja freelancertyön lisääntymisenä. Työntekijälle tämä tuo sekä tiettyä vapautta että epävarmuutta. Yhteiskunnassa tehdyt leikkaukset näkyvät hyvin esimerkiksi opettajien työssä, jossa opetusohjelmat kapenevat ja pitkäaikaiset työsuhteet vähenevät.

Markkinat yhä useammin maailmalla

Luovilla aloilla internet ja vapaa liikkuvuus tarjoavat entisaikaan verrattuna huimat mahdollisuudet oman osaamisen esille tuomiseen talenteille, joista yhä useampi yrittäjinä. Taiteen, muodin tai teknologian markkinat ei ole vain kotimaassa vaan usein asiakkaita kannattaa hakea kansainvälisimmiltä pelikentiltä.

Kaiken saatavuudella on silti myös kääntöpuolensa, se näkyy erityisesti musiikkibisneksen muutoksessa. Nykyään parhaatkin muusikot joutuvat keikkailemaan ahkerasti aina Suomea myöten, sillä suoratoistopalvelut eivät elätä kuten levynmyynti ennen. Toisaalta You Tuben ja Soundcloudin kaltaiset kanavat mahdollistavat artistien nousun maailmanmaineeseen ilman levy-yhtiön tukea.

Mitä tulevaisuuden työelämässä sitten eniten tarvitaan? Riippuu tietenkin ammatista, mutta yleisesti tarvitaan innostusta, ongelmanratkaisukykyä, ihmis-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä luovaa kykyä yhdistellä asioita toisiinsa.

– Oman alan tapahtumien seuraamisen lisäksi hyvä ja monipuolinen yleissivistys auttaa  havainnoimaan yhteiskunnan tapahtumia ja tulkitsemaan, kuinka ne eri asioihin vaikuttavat, Haapakorpi sanoo.

Anna Väre

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.