Maailmassa on 50 miljoonaa muistisairauteen sairastunutta ihmistä. Suomessa on hieman alle 200 000 eriasteista muistisairautta sairastavaa, siis saman verran kuin Oulussa on asukkaita.

21.9.18 vietettiin Maailman Alzheimer-päivää. Joka kolmas sekunti joku ihminen sairastuu jossain päin maailmaa muistisairauteen, Muistiliiton maailman kattojärjestö Alzheimer’s Disease International (ADI) muistuttaa.

Ennusteen mukaan vuonna 2050 maailmassa on 152 miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä. Suuria läpimurtoja ei ole tehty tutkimuksen saralla 20 vuoteen, eikä parantavaa lääkehoitoa ole näköpiirissä. Siksi tarvitaan voimakasta panostusta aikamme globaalin terveysongelman ratkomiseen.

Miksi työssäkäyvän muisti reistailee?

– Suuri joukko työssäkäyvistä kokee muistinsa reistailevan ajoittain; Työ ja terveys- tutkimuksen (2012) mukaan jopa 400 000 suomalaista kokee näin. Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät niin lyhyt- kuin pitkäaikaisestikin. Esimerkiksi kiire tai väsymys voi heikentää muistamista sekä keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muistikin toimii taas normaalisti, Muistiliitto ry:n asiantuntija, työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmä, Mari Luonsinen sanoo.

Muistiin vaikuttavat myös muun muassa tarkkaavaisuus ja motivaatio; asiaa, johon ei juuri ole kiinnittänyt huomiota, ei oikeastaan voikaan muistaa. Myös aistipuutokset, kuten huono näkö tai kuulo, vaikuttavat muistijäljen syntyyn. Se mitä ei ole kuullut, sitä ei voi muistaa. Toisaalta pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea, tai työuupumukseksi asti yltynyt stressi voivat jopa lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.

– Unohtelua sattuu kaikille, ja ohimenevä muistihäiriö on varsin yleinen oire. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta aina syynä ei ole muistisairaus. Jos muistin toiminta kuitenkin huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset, Luonsinen kannustaa.

Työssäkäyvän muistia koettelee moni asia

Työympäristöön liittyvä tekijät (esim. häly), yksilölliset seikat, yleisesti työskentelytaidot, keskeytykset, tietotulva, työn määrä jne. koettelevat muistia. Kun huomaa näitä itseään kuormittavia tekijöitä, tulisi miettiä onko niille jotain tehtävissä joko itse, yhdessä työyhteisön tai esimiehen kanssa.  

– Kognitiivinen toimintakyky on aina rajallinen. Ei ole mahdollista havaita ja muistaa kaikkea ympärillä olevaa, sillä tarkkaavaisuus on aina suunnattuna johonkin tiettyyn asiaan. Jos tietoa tulee kerralla liikaa, sitä ei pystytä tallentamaan pitkäkestoiseen säilömuistiin. Tarkkaavaisuuden jakaminen onnistuu jossain määrin – yleensä yhteen asiaan keskittyminen on hyödyllistä niin tehokkaan ajankäytön, työn tuloksellisuuden kuin aivojen toimintakyvyn kannalta. On parempi keskittyä tekemään työtehtävät kerralla loppuun ja siirtyä sitten hallitusti toiseen, Mari Luonsinen sanoo.

Aivoista on hyvä pitää huolta myös hyvällä ravitsemuksella, sillä aivotyön tiedetään kuluttavan energiavarastoja siinä missä fyysinenkin työ. Myös riittävä uni on tärkeää.

– Lisäksi on hyvä miettiä, että kuormittuvatko aivot myös vapaa-ajalla, sillä samoilla aivoilla on pärjättävä sekä työssä että vapaa-ajalla. Jos sekä työ että vapaa-aika kuormittavat aivoja, on hyvä pohtia, voiko asialle tehdä jotain. Palautuminen työstä on todella tärkeää.

Muistin mekaniikkaa

Kognitiivinen toimintakyky kuvaa ihmisen tiedonkäsittelyä, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja oppimiskykyä. Kognitiiviset toiminnot ovat harvoin käytössä erillään toisistaan tai vuorotellen. Esimerkiksi oppimiseen tarvitaan kaikkia muitakin edellä mainittuja toimintoja. Muistaminenkaan ei siis onnistu ilman havainnointia, tarkkaavaisuutta, tietoisuutta ja ajattelua.

– On vaikea erotella milloin käytetään muistia ja milloin ajattelua tai ongelmanratkaisua. Prosessit ovat käytössä kaiken aikaa, yhtäaikaisesti, limittäin ja perättäin. Kognitiivinen toimintakyky on jokaisella yksilöllinen ja kaikilla on omat vahvuutensa. Sitä voi myös harjoittaa. Esimerkiksi harjaantunut muisti ja keskittymiskyky toimivat paremmin - ja toiset pystyvät toimimaan stressitilanteessa täysillä, kun toiset  sen sijaan lamaantuvat, Mari Luonsinen muistuttaa.

 

Huolla muistiasi:

1. Varmista työsi rajat

2. Vähennä tietotulvaa

3. Luo toimivat työstrategiat

4. Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle

5. Hallitse keskeytyksiä

6. Anna työrauha myös muille

7. Käytä muistin apuvälineitä

8. Älä lisää kuormitustasi

9. Luo avoimuuden kulttuuria

10. Ylläpidä positiivista ilmapiiriä

11. Yhdistä liikunta ja työ

 

Lähde: Muistiliitto ry.

Asiantuntijana:

asiantuntija, työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmä, Mari Luonsinen, Muistiliitto ry.

www.muistiliitto.fi

 

Lue lisää Muistiliiton Kognitiivisen ergonomian materiaaleja 

Tarkastuslista työpaikalle