Pikkujouluaika on taas täällä. Miten sinun työpaikallasi vietetään pikkujouluja vai vietetäänkö niitä lainkaan?

Pikkujoulujen vietto vakiintui Suomessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Aluksi oli koulujen kuusijuhlia, jotka sitten laajenivat työpaikoille ja kaveriporukoihin ensin puurojuhliksi, myöhemmin railakkaammiksi pikkujouluiksi.

Adventin aikaan vietettiin myös ylioppilaskuntien syyskauden viimeisiä iltamia, joista muotoutui ajan kuluessa pikkujoulu. Opiskelijoiden suosimia pikkujouluja alettiin viettää 1930-luvulla myös työ- ja muissa yhteisöissä. 

Kotien pikkujoulut juontavat juurensa tavasta, jonka mukaan Tuomaan päivänä eli 21.12. sai maistella itsetehtyä olutta. Ruotsissa Tuomaan päivän iltaa kutsuttiin yleisesti pikkujouluksi. Ajan kuluessa perinne muuttui Lucia-juhlaksi, joka muistuttaa edelleen suomalaista pikkujoulua.

Pikkujouluja voi viettää monin tavoin

Pikkujoulusta käytetään usein monikollista muotoa pikkujoulut. Sitä voi viettää monin tavoin. Pikkujoulut ovat yleensä jouluteemalliset juhlat, joissa on perinteisesti tarjolla jouluista syötävää ja juotavaa. Tunnelma on rento ja vapaamuotoinen. Pikkujouluissa on perinteisesti tarjottu ensimmäisen kerran riisipuuroa ja glögiä.

Yritysten ja yhteisöjen järjestämät pikkujoulut ovat yleensä olleet alkoholin huurusia. Pikkujouluissa voi helposti mennä alkoholin kanssa överiksi, joten riskinä voi olla jälkikäteen nolottava sekoilu.

Onneksi juhlinta on vähitellen muuttunut rauhallisempaan suuntaan – ja pikkujoulujakin voi viettää erilaisten aktiviteettien parissa, kuten liikkuen, ruokaillen, teatterissa, konsertissa jne. Parhaimmillaan pikkujoulut lisäävät entisestään työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja tiimihenkeä. Ne tuovat ilon ja valon pilkahduksen vuoden pimeimpään aikaan.

 

Millaisia pikkujouluja sinun työpaikallasi vietetään? Entä millaisista pikkujouluista sinä pidät?