Miten sinua johdetaan? Tunne eri johtamistyylit
Jokaisella esihenkilöllä on oma tapansa johtaa ihmisiä. Tiedätkö, miten eri johtamistyylit eroavat toisistaan, ja mistä erot johtamisen tavoissa kumpuavat?
Erilaisia tapoja johtaa on yhtä monta kuin johtajia. Jos olet työskennellyt useampien esihenkilöiden johdettavana, olet todennäköisesti ehtinyt jo nähdä monenlaisia johtamistyylejä – toivottavasti hyvässä, mutta mahdollisesti myös pahassa.
Vaikka et itse olisi kiinnostunut esihenkilötehtävistä, erilaisiin johtamistyyleihin kannattaa tutustua ainakin hieman. Johtamisen tapojen tunteminen nimittäin auttaa ymmärtämään, miksi oma esihenkilösi johtaa työskentelyäsi niin kuin johtaa.
Johtamistyylejä on eri yhteyksissä kuvailtu ja myös nimetty monin eri tavoin. Tässä listaamamme tyylit eivät olekaan kiveen hakattuja totuuksia vaan löyhiä kuvauksia muutamista yleisesti tunnetuista johtamisen tavoista.
Johtamistyylit kumpuavat esihenkilöiden erilaisista persoonista
Ihmisten johtamista opitaan johtamista opiskelemalla sekä tietenkin käytännön työssä. Silti oppinutkaan esihenkilö ei ole työssään irrallaan persoonastaan ja temperamentistaan – päinvastoin.
Siinä missä yhdelle esihenkilölle on luonteenomaista vetäytyä hankalassa tilanteessa miettimään seuraavaa siirtoa, toinen katsoo parhaaksi lähteä itse omin päin ratkaisemaan eteen tullutta ongelmaa ja kolmas ohjeistaa, miten johdettavien tulisi toimia tilanteen ratkaisemiseksi.
Temperamentti vaikuttaa siis paljon siihen, miten esihenkilö tehtäviään hoitaa, eli mikä on hänen johtamistyylinsä.
Vaikka temperamentti vaikuttaa siihen, millaisella tyylillä esihenkilö johtaa tiimiään, taitava johtaja voi tilanteen vaatiessa hyödyntää myös muiden kuin itselleen luonteenomaisimpien johtamistyylien keinovalikkoja.
Lue myös: Hyvän esihenkilön tuntomerkit
Eri johtamistyylit sopivat eri tilanteisiin
Jos esihenkilösi käyttäytyy erilaisissa tilanteissa erilaisin tavoin, onko hän taitava esihenkilö, joka osaa hyödyntää eri johtamistyylejä tilanteen mukaan vai tuuliviirijohtaja, joka hyörii ja pyörii ympäriinsä uskaltamatta valita suuntaansa?
Kokosimme yhteen muutamien johtamistyylien tavallisimpia tuntomerkkejä. Katsauksemme on karkea jaottelu, mutta antaa hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon eri johtamistyylit poikkeavat toisistaan. Samalla se auttaa ymmärtämään, miksi oma esihenkilö saattaa käyttäytyä eri tavoin erilaisissa töissä eteen tulevissa tilanteissa.
Lue myös: Miten varmistaa yhteensopivuus uuden esihenkilön kanssa?
Valmentavassa johtamisessa panostetaan johdettavien jatkuvaan kehittymiseen. Tässä johtamistyylissä korostuvat työntekijöiden itsenäisyys ja itseohjautuvuus. Valmentavasta otteesta hyötyvät erityisesti motivoituneet, oma-aloitteiset ja osaamisensa kehittämisestä innostuneet työntekijät – vähemmän aktiivisia tämä johtamistyyli taas saattaa hämmentää.
Visionäärinen johtamistyyli tarjoaa tiimille suuntaviivat ja yhteisen näkemyksen, mutta jättää työntekijöille tilaa ja vapautta johtaa itse omaa työskentelyään. Visionäärisen johtajan on tärkeää pitää mielessä, ettei työntekijöitä saa kuitenkaan jättää pärjäilemään yksin ilman tukea.
Demokraattisen johtamistyylin tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys ja yhteiset tavoitteet. Keskusteleva toimintatapa sopii erityisen hyvin tiimeille, joissa on paljon sellaista asiantuntemusta, joka halutaan organisaation käyttöön. Riskiksi johtamistyyli muodostuu silloin, jos esihenkilö ei uskalla lainkaan tehdä itsenäisiä päätöksiä, vaan haluaa keskustella aina ja kaikesta.
Määrätietoinen johtamistyyli sopii käytettäväksi pieninä erinä silloin, kun tarvitaan nopeasti ja tehokkaasti tuloksia. Jos tällaista nopeaan työtahtiin kannustavaa tyyliä jatkuu pitkään, työntekijät voivat uupua, työilmapiiri kärsiä ja innovatiivisuus jäädä kiireen jalkoihin.
Empaattista johtamistyyliä tarvitaan erityisesti sellaisissa haastavissa tilanteissa, joissa tiimi tai työntekijä kaipaa emotionaalista tukea. Empaattinen johtaminen vaatii taitoa, sillä väärällä tavalla empaattisen johtajan tiimissä työn tulokset saattavat alkaa kärsiä.
Lue myös: Voiko pomo olla ystävä?
Käskevä/määräilevä eli autoritäärinen johtamistyyli toimii silloin, kun tilanne vaatii armeijamaisen selkeää ohjeistamista. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kriisit, jolloin tilanne uhkaa livetä kaoottiseksi ilman selkeitä ohjeita. Tavallisessa työarjessa ”management by perkele” -tyylinen johtaminen tuottaa todennäköisesti lähinnä pelon ilmapiiriä, uupuneita työntekijöitä ja heikkoa työmotivaatiota.
Neuvovaa johtamistyyliä suosiva esihenkilö pitää itseään osaavampana kuin tiimiläisiään. Neuvominen voi tarkoittaa mikromanagerointia, jolloin esihenkilö päättää työntekijöidensä puolesta, miten työt tehdään sen sijaan, että luottaisi heidän kykyynsä ratkaista asiat itselleen sopivimmalla tavalla. Neuvova johtaja voi ajatella toimivansa näin hyvää hyvyyttään, mutta tosiasiassa jatkuva valvonta voi lähinnä ahdistaa työntekijöitä.
Tuuliviirimäiseksi johtamistyyliksi voidaan kutsua johtamista, joka on vain nimellistä: esihenkilö hyörii tuuliviirimäisesti ympäriinsä saamatta tuloksia aikaan. Hän ei uskalla tehdä päätöksiä, koska pelkää pahoittavansa joko ylempiensä tai johdettaviensa mielen. Jos johtaja ei johda, on riskinä, että joku tiimin jäsenistä ottaa johtajan roolin.
