Ihmisen vahvuus työmarkkinoilla on inhimillinen tekeminen, jota ei voi konein korvata. Muutoksessa mahdollisuudet löytyvät uuden oppimisesta, yrittäjyydestä ja uusista tarpeista. Tärkeintä on pysyä mukana kehityksen pyörässä.

Työelämän tärkein trendi on tulevanakin vuonna työelämän muuttuminen. Globalisaation ja digitalisaation aikaansaama rakennemuutos kaventaa perinteisten työn määrää ja synnyttää uutta työtä erityisesti palvelusektorille. Uusien tarpeiden myötä tulevaisuudessa syntyy täysin uusia tehtäviä.

– Oikeastaan alaa enemmän merkitsee se, onko työ rutiininomaista ja siten helposti algoritmisoitavissa. Koneisiin verrattuna ihminen on vahvoilla tehtävissä, joihin kuuluu vuorovaikutusta, monialaisia tehtäviä tai luovaa ongelmanratkaisutaitoa. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on hyvässä asemassa, sillä koulutuksemme ja osaamisemme taso on verrattain korkea, Sitran projektijohtaja Mikko Hyttinen arvioi.

Hyttinen muistuttaa, että vastaavia ajan jaksoja on historiassa useita. Tärkeintä on olla valmis muutokseen kehityksen kiihtyessä.

Talousnäkymät kohenevat

Muutoksen kourissa ovat myös työurat. Lineaarisen janan sijaan tie joustaa ja polveilee, mikä vaatii jatkuvaa uuden opettelua ja uusien mahdollisuuksien hakemista. Aiempaa useammin ne liittyvät yrittäjyyteen tai useille työnantajille työskentelyyn projektimaisesti ja samaan aikaan.

– Keväällä tekemämme työelämätutkimuksen mukaan suomalaiset näkevät tulevaisuuden aiempaa epävarmempana ja uskovat yhä useamman joutuvan vaihtamaan ammattia. Jostain syystä vastaajat eivät kuitenkaan uskoneet vaatimusten koskevan heitä itseään.

Epävarmuudesta huolimatta talousmielessä tulevan vuoden 2017 näkymät vaikuttavat aiempaa valoisimmalta. Suomen Pankin ennusteen mukaan taantuma on tältä erää ohi.  Bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,3 % ja jatkaa kasvuaan myös vuonna 2018. Kehityksen odotetaan näkyvän niin tulojen kuin työpaikkojenkin lisääntymisenä.

Verkkopresenssillä on väliä

Periodimaisen työn lisääntyessä työelämä edellyttää entistä laajempien verkostojen luomista sekä kasvotusten että verkon välityksellä. Koska mielikuva tuntemattomasta on entistä helpompi muodostaa pelkän verkkokäyttäytymisen perusteella, on verkkopresenssin on oltava kunnossa yhtälailla työnhakijalla kuin -tekijälläkin. Hyvän LinkedIn-profiilin kautta työtarjouksia voi saada myös ulkomailta.

Kun työ ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan, voivat tiimin jäsenet työskennellä nopeiden yhteyksien ansiosta vaikka ympäri maailman. Työntekijöiltä tämä vaatii paitsi sujuvaa kielitaitoa myös uudenlaisia viestintä- ja digitaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen eri tyyppisissä yhteisöissä.

Työhön halutaan hyvää tyyppiä

Sitran työelämätutkimuksen vastaajat pitivät tulevaisuuden avaintaitoina kykyä ottaa riskejä ja ymmärtää työnantajan tarpeita ja liiketoimintaa. Suurimpina vahvuuksinaan vastaajat näkivät luotettavuuden, ahkeruuden ja oikean asenteen. Verkostoitumistaitoja sen sijaan tunnisti omaavansa vain kuusi prosenttia ja vuorovaikutustaitojakin vain 31% vastaajista.

Niin sanottujen ihmistaitojen kehittämiseen kannattaisikin panostaa enemmän, sillä niistä on hyötyä niin asiakkaiden kohtaamisessa kuin päivittäisissä yhteistyötilanteissakin. Siksi yritykset hakevat riveihinsä yhä useammin sitä ”hyvää tyyppiä”.

Helpoin tapa kehittää ihmistaitojaan on olla kiinnostunut lähellä olevista ihmisistä ja pyrkiä näkemään heidät inhimillisyytensä työroolin takaa.

Piilotyöpaikat haaste työttömille

Vaikka työllisyystilanne on talouskasvun myötä hitaasti paranemassa, Hyttistä huolestuttaa piilotyöpaikkojen lisääntyminen. Tutkimuksen vastaajista vain 23% kertoi päätyneensä nykyisen työhönsä avointa paikkaa hakemalla.

– Työmarkkinoillamme on selvä kohtaanto-ongelma. Aikana, jolloin informaation levittäminen on helppoa, piilotyöpaikkojen lisääntyminen ei ole kenenkään edun mukaista. Kun työpaikat löytyvät työelämän sisältä, ei työttömillä ole mahdollista päästä niihin käsiksi. Työpaikkojen täyttämistä ja työttömien työllistymistä edistäisi osaamisen parempi näkyvyys, jota sosiaalinen media on onneksi osaltaan edistänyt.

Anna Väre