Johtajan ja työntekijän sopimussuhteet työnantajaan eivät juridisesti eroa välttämättä lainkaan. Johtaja on lähtökohtaisesti työntekijä siinä missä muutkin, joten hän on oikeutettu esimerkiksi työlainsäädännössä työntekijöille suotuihin etuihin ja suojiin.

– Usein johtajien sopimukset työnantajien kanssa ristitään ja otsikoidaan “johtajasopimuksiksi”, ei työsopimuksiksi, mutta juridisesti se ei muuta sopijapuolena olevan johtajan asemaa työntekijänä. Hänellä on oikeus esimerkiksi irtisanomissuojaan ja vuosilomiin. Poikkeuksena on työaikalaki, jota ei sovelleta työhön, johon kuuluu yrityksen tai sen itsenäisen osan johtaminen. Tällöin työnantajan ja työnantajan on osattava sopia erikseen, miten esimerkiksi johtajan ylityöt korvataan, jos korvataan, Jaakko Laukia Sopimustieto.fi:stä sanoo.

Selkeänä poikkeuksena kaikesta edellä esitetystä on toimitusjohtaja, johon ei lähtökohtaisesti sovelleta mitään työlainsäädäntöä, kuten työsopimuslakia, työaikalakia tai vuosilomalakia. Tämä johtuu siitä, että korkein oikeus on katsonut toimitusjohtajan olevan osakeyhtiön toimielin. Sääntö ei ole poikkeukseton, mutta vahva.

– Koska toimitusjohtaja jää vaille lukuisia työntekijöille suotuja etuja ja suojamekanismeja, kuten irtisanomissuojaa ja vuosilomaa, tulee näistä sopia erillisellä sopimuksella – toimitusjohtajasopimuksella. Siinä on suositeltavaa sopia ainakin vakuutuksista, lomista, sairausajan palkasta ja mahdollisesta irtisanomisajasta tai erorahasta, Jaakko Laukia muistuttaa.

Sopimustiedon palvelussa voit laatia niin työsopimuksen, johtajasopimuksen kuin toimitusjohtajasopimuksen.

Tutustu palveluun