Blogi

Mitä en tule kaipaamaan jatkuvassa etätyössä – 5 inhokkia

Paula Narkiniemen blogi, jossa aiheena työn ja työnhaun maailma.

Kansallisen etätyösuosituksen päätyttyä somefeedissäni alkoi näkyä huomattava määrä julkaisuja, joissa eri organisaatioiden työntekijät tuskailivat toimistolle paluuta niin arjen koordinoinnin, ruuhkien kuin toimiston rauhattomuudenkin takia. Selvästikin paluu toimistoille ärsytti ja se näkyi ja kuului.

Mutta eipä mennä tällä kertaa siihen, mistä kenkä puristaa, jos työ ei jousta riittävästi muun elämän mukana ja työnantaja vaatii koko poppoota toimistolle satoi tai paistoi, vaan käännetäänpä homma kerrankin toisin päin. Mitä jatkuvassa etänä työskentelyssä en takuulla tule kaipaamaan? Tässä omat top 5 inhokkiani: 

1. Joka ikiseen asiaan tarvitaan palaveri tai polveileva viestiketju. Työpaikalla kollegojen kanssa voi ratkoa arkisia asioita nopeasti ja ketään sen kummemmin kuormittamatta ihan vaan kuulumisten vaihdonkin yhteydessä – mikä helpotus! 

2. Silkassa asiassa pitäytyminen. Peräjälkeen päivää rytmittävät teamsit ja zoomit ovat jo tovin olleet aivan liian asiapainotteisia, eikä spontaanille kuulumisten vaihdolle (lue: miten kenelläkin oikeasti menee) ole ollut muka aikaa.

Kasvokkain läsnäolo, mikroilmeet ja elekieli voivat avata keskustelua taas eri tavalla ja tunteiden näyttäminen ja tulkitseminen helpottuu.

3. Kamerattomat, hiljaiset hahmot palavereissa. Tyypit joiden läsnäolo kuvaruudun takana on yhtä eloisaa kuin meno taloyhtiön hallituksen kokouksessa. Kasvokkain palaveeratessa näkee edes sen, onko tyyppi samassa tilassa kuin itse on – tai hengittääkö hän edes. 

4. Yksin ruudun äärellä lounastaminen. Vaikken ole kokenut omien lounaiden järjestämistä etäaikana kovinkaan haastavaksi toimenpiteeksi, alkaa yksin – yleensä ruudun äärellä tapahtuva – lounastaminen kypsyttää: ihanaa saada oikea tauko päivään ja heittää herjaa kollegoiden kanssa. 

5. Työmatka. Tämä onkin sitten se ristiriitainen juttu: toisaalta työmatka vie aikaa ja toisaalta juuri tuo aika auttaa irrottautumaan työstä. Ehkä balanssi tässäkin on se mikä merkitsee: muutamana päivänä viikossa työmatka on töistä irrottautumisen rutiini, jonka aikana kuuntelen podcasteja ja muina päivinä yritän tehdä saman kotoa käsin.

Mitä itse lisäisit listaan?