Maahanmuuttajien on usein vaikea edetä koulutustaan ja kykyjään vastaavaan työhön, jolloin osaamista jää hyödyntämättä suomalaisilla työpaikoilla. Toisaalta monien maahanmuuttajien osaaminen voi olla erilaista kuin mitä työpaikoilla tarvitaan. Kenen osaamista jää hyödyntämättä ja miten tilannetta voisi parantaa?

Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanmuuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä. Suomessa työskentelee arviolta 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä. Yksi neljästä (26 %) arvioi olevansa ylikoulutettuja nykyisiin työtehtäviinsä nähden (subjektiivinen ylikoulutus).

Suomalaistaustaisten työllisen vastaava osuus on 12 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista työllisistä korkeakoulutetuista jopa joka kolmas on tilastollisesti ylikoulutettu. Tämä tarkoittaa, että henkilöt työskentelevät ei-asiantuntija-ammateissa. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli alle viidesosa.

Työpaikkaosaaminen lisää työn sujuvuutta

Monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaamista, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, vuorovaikutuksesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista. Siihen sisältyy myös työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöt, työterveys ja turvallisuus.

Useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta, koska omassa lähtömaassa asiat olivat olleet toisin: omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana. Moni maahanmuuttajatyöntekijä olikin omaksunut passiivisen kuuntelijan roolin.

Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivat tarvita tavallista enemmän kannustusta. Tutkimuksessa ilmeni myös, että muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen tai puhetapaan.

Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi työntekijä ei välttämättä uskaltanut jäädä sairauslomalle.

Kielitaito heijastuu työpaikan toimintaan

Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen. Se vaikuttaa esimerkiksi työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, työn laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko.

Tutkimustoiminnan pohjalta kehitettiin käytännönläheinen Moniosaa! Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille. Malli tukee laaja-alaisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

Monikulttuurisilla työpaikoilla on paljon käyttämättömiä resursseja, jotka kannattaa ottaa paremmin käyttöön. Yhteinen keskustelu käyttämättömästä osaamisesta ja osaamisen kehittämiskohteista on hyvä alku osaamisen ja työn paremmalle yhteensopivuudelle.

Työpaikoilla esimiesten ja henkilöstöhallinnon haasteena oli, miten saada uuden oppimisen polulle ne, joiden osaaminen kaipasi eniten tukea. Työpaikoilla oli myös niitä, joiden kielitaito oli heikko ja joiden osaaminen oli rajoittunut muutamaan yksinkertaiseen työtehtävään, mutta jotka eivät silti olleet erityisen halukkaita laajentamaan osaamistaan tai kehittämään kielitaitoaan. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää huolehtia myös heikommassa asemassa olevien työntekijöiden osaamisesta ja sen kehittymisestä.
 

Tiedot pohjautuvat Työterveyslaitoksen vuosina 2015-2018 toteutettuun Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuurisilla työpaikoilla -tutkimushankkeeseen. Keskeisimpiä käytettyjä aineistoja olivat kahdella elintarviketeollisuuden alan monikulttuurisella työpaikalla toteutetut maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden (N= 33) sekä esimiesten ja avainhenkilöiden (N=31) haastattelut, Monimuotoisuusbarometri 2016 (N= 255) ja Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH) (N= n. 3 000). Hanke toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Lähde: Työterveyslaitos

www.ttl.fi