Urakehityksen tueksi on tarjolla monenlaista ohjausta. Usein ulkopuolisen apu auttaa ratkomaan työelämän solmuja ja näkemään omat uramahdollisuudet aiempaa laajemmin.

Aloite työohjaukseen hakeutumisesta voi tulla itseltä tai työnantajalta, joka esimerkiksi on huolissaan työntekijänsä jaksamisesta. On tavallista, että työnohjaaja kutsutaan yritykseen avustamaan organisaatiomuutoksen omaksumisessa tai kehittämään työhyvinvointia. Yksilötasolla muutokset voivat saada ihmisen kyseenalaistamaan uravalintojaan ja tai etsimään uusi tapoja osaamisensa kehittämiseen.

Irti työn rooleista 

Novetos-konsultointiyrityksen työelämän valmentaja Pirjo Ahosen mukaan moni ottaa yhteyttä ollessaan jollain tapaa jumissa uransa kanssa. Tunne saattaa johtua esimerkiksi yrityksen sisäisistä ongelmista tai uravalintoihin liittyvästä epävarmuudesta.

”Moni haluaa tarkastella työuraansa laajemmassa kontekstissa, joka ei ole sidoksissa tiettyyn yritykseen tai sen agendoihin. Koska ihminen määritellään työpaikalla tietyn statuksen tai roolin kautta, voi keskustelu ulkopuolisen kanssa auttaa peilaamaan ajatuksia objektiivisemmin. Rooleista irtaantumiseksi tapaamiset kannattaakin aina sopia muualle kun työpaikalle”, Ahonen sanoo.

Työelämän kehittämiseen on tarjolla useita vaihtoehtoja. Uraohjauksessa ja -valmennuksessa keskitytään yleensä tiettyjen konkreettisten ongelmien tai tavoitteiden ratkaisemiseen. Mentoroinnissa puolestaan kokeneempi mentori jakaa osaamistaan aktorille, eli mentoroitavalle luottamuksellisten keskustelujen kautta. Suurten sukupolvien jäädessä eläkkeelle mentorointi on myös keino siirtää hiljaista tietoa yrityksen jatkajille.

”Hyvä mentori on valmis olemaan aidosti käytettävissä. Hänellä on vilpitön halu auttaa ihmisiä ja jakaa omaa kokemustaan muiden hyväksi”, Ahonen sanoo.

Valitse mentori intuitiolla

Monet yritykset tarjoavat mentoriohjelmia, jossa keskustelut käydään tietyissä raameissa. Yhtä hyvin mentorin voi kuitenkin hankkia itse. Valinnassa Ahonen kehottaa kuuntelemaan intuitiota. Menestyksekkäästä urasta huolimatta mentorin rooli ei sovi kaikille, sillä on tärkeää, ettei mentori lähde ohjailemaan suhdetta omista lähtökohdistaan.

Ahonen painottaa, että keskustelujen tulee pohjautua aiheisiin, joissa aktori toivoo kehittyvänsä, tai joihin hän itse hakee ratkaisua. Vääränlaisessa suhteessa aktorista tulee opetuslapsi, joka kuuntelee mestarinsa esitelmiä tämän omista kiinnostuksen kohteista ja uran tähtihetkistä. Egon pönkityksen sijaan hyvä mentori nauttii, kun saa auttaa aktoria tämän ammatillisessa kehityksessä. Luottamuksen saavuttamiseksi on tärkeää, että kemiat toimivat molemmin puolin.

”Hyötyäkseen mentoroinnista aktorin on pystyttävä tuomaan häntä vaivaavat kysymykset esille mahdollisimman rehellisesti. Jos suhde tuntuu etäiseltä, voi uraan liittyvistä intiimeistä asioista olla vaikea puhua avoimesti.”

Löydä sokeat pisteesi

Ahonen käyttää itsekin mentoria. Suhteen taustalla on 15 vuotta kestänyt ammatillinen tuttavuus, jonka aikana Ahonen on nähnyt mentorinsa työmetodeissa paljon sellaista, mitä haluaisi itsekin omaksua.

”Mentorini on opettanut minulle kärsivällisyyttä. Kun keskustelemme, hän ei vain tarjoa vastauksiaan, vaan kehottaa ennemmin miettimään, miksi kysymykseni on minulle niin tärkeä.”

Parhaimmillaan mentori tai uravalmentaja auttaa huomaamaan työn sokeita pisteitä, jotka muuten jäisivät pimentoon. Urasuunnittelun kannalta keskustelut voivat avata uusia näköaloja ja auttaa hahmottamaan omat mahdollisuudet aiempaa laajemmin.

4 tapaa työelämän tueksi

Coachausta eli uravalmennusta käytetään tavallisimmin konkreettisten ongelmien ratkaisemiseen. Valmennusta voidaan käyttää muun muassa ammatinvaihtoon liittyvissä kysymyksissä tai esimiesten tai johtoryhmien valmennuksessa.

Työnohjauksessa arvioidaan omaan työrooliin tai laajempaan työyhteisöön liittyviä kokemuksia ja tuntemuksia esimerkiksi muutostilanteissa. Työnohjauksella voidaan parantaa työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta tai yksilöiden työssä jaksamista.

Työterveyspsykologin puoleen kannattaa kääntyä työssä jaksamista tai työstressiä koskevissa asioissa. Työterveyspsykologi voi selvittää työyhteisön ongelmatilanteita, arvioida työkykyä ja tarjota apuaan stressin vähentämiseksi.

Mentorointi perustuu kahdenväliseen vuorovaikutukseen, jossa tietoa ja kokemusta vaihdetaan luottamuksellisten keskusteluiden avulla. Mentorit voivat toimia myös ulkopuolisina neuvonantajina esimerkiksi yritysten hallituksissa.