Kyselyiden mukaan verotiedot kiinnostavat tai eivät todellakaan kiinnosta. Miten tietojen selailu meihin vaikuttaa ja mitä hyötyä verotietojen julkisuudesta voisi olla kateelliselle kansalle?

”Ei kiinnosta yhtään! (Stalkkaan silti)”, kommentoi nimimerkki JKyykka kiinnostavatko verotiedot sinua -kysymystä Jatkoaika-sivustolla. Harva myöntää tietojen kiinnostavan, mutta yllättävän moni  sortuu kilkkaamaan houkuttelevia otsikoita. Mutta miksi?

– Verotietoihin kohdistuva kiinnostus yllättää joka vuosi kuin talvi autoilijat. Kyseessä on jokavuotinen sirkushuvi, jolta on lähes mahdoton välttyä vaikka kuinka yrittäisi. Itsekin yritin lukea aamulla Hesaria niin etteivät tiedot osuisi silmiini, mutta se oli aika mahdotonta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoo.

Verotietojen julkistuspäivää 1.11. kutsutaan epävirallisesti  kansalliseksi kateuspäiväksi. Pylkkänen ihmetteleekin, kannattaako kateuteen taipuvaisen kansan selata tietoja vai keskittää energiansa johonkin hyödyllisempään.

Yli kolme miljoona hakua vuorokaudessa

Media listaa verotietoja ahkerasti läpi viikon, mutta samalla verokoneet myös käyvät kuumana. Vuorokauden aikana niillä tehtiin Pylkkäsen tiedon mukaan yli kolme miljoonaa hakua.

Tosin verokoneilla voi tosin selvittää yli 100 000 tienaavien tietoja. Tähän ryhmään kuuluu kuitenkin vain pari prosenttia kansasta. Jos haluaa lisäksi tietää naapurin Pekan tai toimistokollegoiden tienestit, on mentävä verotoimiston asiakaspäätteelle tai soittaa verotoimistoon, mikä vaatii jo merkittävästi suurempaa vaivannäköä.

Verotietojen julkisuus pohjautuu julkisuuslainsäädännön avoimuus- ja läpinäkyvyysperiaatteeseen, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Pylkkäsen mukaan verotietoihin kohdistuvaa kiinnostusta saattaa ruokkia tirkistelyyn pohjautuva uteliaisuus, joka rinnastuu entisajan kyläyhteisöihin, jossa kanssaeläjien puuhia oli helpompi pitää silmällä.

– Esimerkiksi somessa ihmisiä kiinnostaa kummallisen paljon se, mitä muut syövät, juovat tai tekevät. Toisaalta verotiedot voivat näyttäytyä myös avoimuutta tukevana kontrollivälineenä, joka tekee salassa toimimisen vaikeammaksi ja siten lisää luottamusta yhteiskuntaan ja  vallanpitäjiin.

Pylkkäsen mukaan esimerkiksi Ruotsissa julkisen sektorin työntekijöiden palkat saa nähtäväkseen pyynnöstä, koska ajatuksena on, että valtion työntekijät työskentelevät kansalle.

Palkkaukseen halutaan avoimuutta

Suomen Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan kiinnostusta palvelee kaksi vahvaa tunnetta; kateus ja uteliaisuus.

– Ajatus kateuspäivästä on tuskin ihan tuulesta temmattu. Toki myös media ruokkii ilmiötä otsikoinnillaan niin, että helposti tulee klikattua. Tietoja selatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että ne edustavat vain pientä ryhmää ihmisistä ja voivat hyvin vaihdella vuosittain.

Jos oma tulotaso ei nouse yhtä korkealle, Turunen kehottaa suitsimaan kateutta suhteellisuudentajulla.

– Voihan asian ajatella myös niin, että jos ihminen tienaa paljon, hän usein maksaa myös paljon veroja. Sitä kautta myös muut hyötyvät.

Turusen mukaan verotietojen julkisuus voi palvella esimerkiksi uranvaihtajaa, joka mietti mikä olisi sopiva palkka uuteen ammattiin. Käsitystä keskipalkoista niiden avulla on kuitenkin vaikea muodostaa.

– Hyvä puoli on, että julkisuus tekee palkkaukseen liittyvät ilmiöt näkyviksi ja voi johtaa esimerkiksi tasapuolisuuden lisääntymiseen, Turunen sanoo.

 

Anna Väre