Pidetäänkö yritystäsi reiluna työnantajana vai ajaako maineenne työnhakijat kiertämään paikan kaukaa? Tulevaisuuden työmarkkinoilla työnantajakuvalla on yhä enemmän merkitystä.

Työnantajamielikuvan rakentumista Vetovoima-kirjassaan pohtineiden Jukka Hakalan ja Nando Mandelinin mukaan yrityksiin ja tapahtumiin liittyvät mielikuvat ovat aina ihmisten yksilöllisiä käsityksiä. Maine sen sijaan muotoutuu yhteisöllisesti, kun ihmiset jakavat kokemuksiaan muille.

Olivatpa kokemukset hyviä tai huonoja, sosiaalisen median kautta ne leviävät kuin kulovalkea. Jokainen asiakaspalvelukokemus, kohtaaminen tai mielipide voi nostaa yrityksen hetkessä framille – hyvässä tai pahassa.

Ennakoi ja varaudu

Vaikka nettikeskustelua on mahdotonta hallita, voi siihen sentään vaikuttaa. Kuten kaikessa viestinnässä, avoimuus, rehellisyys ja kiinnostava sisältö ovat valttia myös somessa. Zeelandin yritysvalmentaja Marjut Alatalon mukaan oman yrityksen tuotteisiin ja toimintaan liittyviä keskusteluja kannattaa googlailla säännöllisesti.

Ihmisten reaktioita voi myös yrittää ennakoida. Esimerkiksi verkkokaupan ongelmista tiedottaminen etukäteen vähentää yleensä asiakkaiden kokemaa mielipahaa. Kriisitilanteita varten laadittu toimintasuunnitelma auttaa vastaamaan negatiiviseen tilanteeseen nopeasti ja oikealla tavalla.

"Se, miten yrityksessä viestitään hankalista asioista, kertoo paljon asiakkaiden ja työntekijöiden arvostamisesta", Alatalo sanoo.

Yhteisöllisyys saa viihtymään

Paitsi varautumista, työnantajakuvan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, johon kuuluu työnyhteisön jatkuva kehittäminen. Motivoinnin ytimessä vaikuttavat yhteiset tavoitteet, jotka saavat jokaisen tuntemaan työnsä tärkeäksi.

"Työyhteisö koostuu aina erilaista ihmisistä, jotka ajattelevat asioista eri tavoin. On johdon tehtävä innostaa heitä keskustelemaan toistensa kanssa, ja se onnistuu vain näyttämällä itse esimerkkiä. Kyky huomioida ja käsitellä erilaisuutta, on tärkeä tekijä myös työnantajamielikuvan vahvistamisessa", Alatalo sanoo.

Ihmiset sitoutuvat työhönsä kun he luottavat organisaationsa johtoon, tavoitteisiin ja toimintaan. Työssä viihtyminen on avainkysymys etenkin nuoremmille työntekijöille.

Juuri julkaistun nuorisobarometrin mukaan alle 30-vuotiaat pitävät työn mielekkyyttä palkkaa tärkeämpänä. Valtaosa heistä uskoo myös vaihtavansa työpaikkaa useaan otteeseen uransa aikana. Nuoret arvostavat työtä itsensä toteuttamisen välineenä, eivät itseisarvona, kuten aiemmat sukupolvet. Tulevaisuudessa yritykset joutuvat siis tekemään entistä enemmän töitä kilpaillessaan parhaista osaajista.

Yritys, kerro tarinasi

Merkitykselliseen työhön kuuluu vapaus osallistua ja vaikuttaa. Internetin ääressä kasvaneet datanatiivit ovat tottuneet viestinnän nopeuteen ja avoimuuteen, ja odottavat sitä myös yrityksiltä. Tässäkin mielessä norsunluutornista ja PR-kabineteista johdetut yritykset ovat tulleet tiensä päähän.

Työnantajamielikuvan rakentaminen tulisi aina lähteä asioista, joita yritys edustaa. Koska epärehellisyys paljastuu aina enemmin tai myöhemmin, kannattaa pysyä totuudessa ja pyrkiä sitä kautta kehittämään toimintaa jatkuvasti parempaan suuntaan.

Erottuakseen kilpailijoista yritys tarvitsee hyvän tarinan. Tarina kuvastaa yrityksen maailmaa, sitä mihin se uskoo, tahtoo, ja on menossa.

"Tarina lisää kiinnostusta ja ohjaa asennoitumaan yritykseen tietyllä tavalla. Sen avulla voi kertoa syvemmin arvoista ja työkulttuurista sekä motivoida niitä, jotka osaavat "purkaa koodin", semiotiikan tutkija Vaula Norrena sanoo.

Kuten tarinaakaan, työnantajakuvaa ei voi rakentaa irti muusta viestinnästä. Menestys ja positiivinen työnantajakuva sen sijaan kietoutuvat lähes aina toisiinsa.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.